Uutinen

Järjestöt: Uudistukset unohdettiin Maailmanpankin rahoitusneuvotteluissa

Avunantajamaat päättivät 14.12. köyhimmille maille suunnatusta Maailmanpankin IDA-rahoituksesta vuoteen 2011 asti. Järjestöjen mielestä hallitukset hukkasivat mahdollisuuden vaikuttaa pankin talouspoliittisiin lainaehtoihin - vain Norja näytti mallia.
Sanna Jäppinen
17.12.2007

Maailmanpankin kansainvälisen kehitysjärjestön IDAn (International Development Association) rahastosta myönnetään luottoja köyhimmille kehitysmaille. IDAn 15. lisärahoituksesta vuosille 2008-2011 päätettiin Berliinissä 13.-14. joulukuuta. Tulevalla kaudella 52 prosenttia rahoituksesta suunnataan Afrikan maihin.

Euroopan valtiot ovat IDAn tärkeimpiä rahoittajia: EU-maiden osuus on noin 60 prosenttia IDAn avunantajien kattamasta rahoituksesta. Pankin politiikkaa kritisoivien kansalaisjärjestöjen mukaan IDA-osuuksista neuvoteltaessa Euroopan hallituksilla olisikin ollut erinomainen tilaisuus vaikuttaa kehitysrahoituksen toimivuuteen ja erityisesti pankin kehitysmaille asettamiin talouspoliittisiin lainaehtoihin.

Järjestöjen mukaan esimerkiksi vaatimukset yksityistämisestä ja kaupan vapauttamisesta rajoittavat merkittävästi maiden poliittista liikkumavaraa.

"Euroopan hallitusten pitäisi suhtautua varauksella Maailmanpankin vakuutteluihin siitä, että ehdollistamiseen liittyvät ongelmat on ratkaistu ", todetaan eurooppalaisjärjestöjen World Bank Campaign -verkoston kokouksen alla julkaisemassa tiedotteessa.

"Pankin omien lukujen perusteella olemme tulleet siihen tulokseen, että kahteen kolmannekseen IDAn myöntämistä lainoista ja lahjoituksiin liittyy edelleen vaatimuksia sensitiivisistä talousuudistuksista", Eurodad-verkoston koordinaattori Alex Wilkes sanoo. Tuloksia esitellään Eurodadin marraskuussa julkaisemassa "Untying the knots" -raportissa.

Suomelta Maailmanpankille 200 miljoonaa euroa

IDA-neuvotteluihin osallistui 45 avunantajamaata sekä kehitysmaiden edustajia. Uusia rahoittajia ovat muun muassa Kiina ja Baltian maat.

Lisärahoituksen kokonaissumma on noin 30,6 miljardia euroa. Suomi kasvattaa rahoitustaan ja osallistuu lisärahoitukseen 200 miljoonalla eurolla. Suomen osuus avunantajien maksettavasta osasta kasvaa 0,9 prosenttiin, kerrotaan ulkoministeriön tiedotteessa.

"Näyttää siltä, että yhä suurempi osa Suomen kehitysyhteistyörahoituksesta kanavoituu monenkeskisten toimijoiden, erityisesti kansainvälisten rahoituslaitosten kautta. Siksi myös sillä, millaista politiikkaa Maailmanpankki noudattaa köyhimmissä maissa, on yhä suurempi merkitys Suomen kehityspolitiikan kannalta", kehityspoliittinen sihteeri Niina Pitkänen Kepasta arvioi.

Norja näytti mallia

Avunantajamaista ainoastaan Norja kritisoi selkeästi pankin politiikkaa. Maan edustajat ilmoittivat Berliinin kokouksen yhteydessä Norjan jäädyttävän 25 prosenttia seuraavalle IDA-rahoituskaudelle suunnittelemastaan rahoituksesta. Perusteluna oli se, että pankki ei ole pystynyt riittävästi vähentämään lainoihin liitettyjä talouspoliittisia ehtoja.

"Kyse on historiallisesta päätöksestä, joka tullaan huomioimaan maailmanlaajuisesti", arvioi norjalaisen Kirkens Nødhjelp -järjestön pääsihteeri Atle Sommerfeldt.

"Vaikka kyse on melko pienestä summasta, päätös on merkittävä, koska hyvin harva maa on tehnyt mitään vastaavaa. Nyt jäämme odottamaan sitä, että hallitus viestittää selvästi päätöksen perustelut Maailmanpankille ja muille avunantajille", Sommerfeldt totesi.

Lisää tietoa aiheesta