Uutinen

Järjestöt ryhtyvät tositoimiin: Oikeudenmukaista globalisaatiota!

Järjestöt eivät enää jää odottamaan valtion toimia globalisaation haittapuolien suitsimiseksi. Kansalaisyhteiskunnan on aika ryhtyä itse tositoimiin, todettiin Oikeudenmukainen globalisaatio -seminaarissa.
Sanna Jäppinen
19.4.2004

Kuva:Seminaarin paneelikeskustelijat (Kuvaaja: Tapio S. Linna

YK-liiton Sirpa Pietikäinen (kesk.) uskoo kansalaisyhteiskunnasta nousevaan maailmanvallankumoukseen. Taistelussa mukana ovat Kepan Heidi Hautala (vas.) ja STKL:n Elli Aaltonen.



Seminaarin pitopaikka, Suomen kansallismuseo, sisälsi osuvaa symboliikkaa. Presidentti Tarja Halonen korosti alustuksessaan demokraattista oikeusvaltiota globaalinkin hyvinvoinnin perustana, ja iltapäivän päätti YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukon yhteenveto, jossa hän muistutti pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja tasa-arvon eteen tehdystä työmäärästä.

"Sitä osaamista ja tietoa, jota meillä hyvinvoinnin luomisesta on, täytyy jakaa eteenpäin", Halonen huomautti kerratessaan puheenjohtamansa ILO:n komission helmikuussa julkaistua raporttia globalisaation sosiaalisesta ulottuvuudesta. Tähän vuoropuheluun pyritään muun muassa niin kutsutussa Helsinki-prosessissa, jonka käynnistivät Suomen ja Tansanian ulkoministerit.

Halonen muistutti, ettei globalisaatiota voida pohtia erikseen etelässä tai pohjoisessa, Microsoftin johtoportaassa tai alkuperäiskansojen keskuudessa. "ILO:n komissiossa eri tahot tuotiin samaan pöytään, ja minusta me päädyimme hyvin erilaisista alkuasetelmista huolimatta yhteiseen näkemykseen, joka oli kriittisen positiivinen."

Presidentin mukaan ILO:n raportin tuloksia aletaan huomioida kansallisessa päätöksenteossa, mutta hän korosti myös kansalaisjärjestöjen roolia. "Teillä on nyt hyvä paikka toimia Helsinki- ja Suomi-profiilin voimin", hän vinkkasi seminaariväelle.

Kutsuun vastattiin oitis. Seminaarin pääteemaksi nousi uudenlaisen yhteenliittymän esiinmarssi: kansalaisjärjestöt oikeudenmukaisen globalisaation puolesta. Voimansa yhdistävät seminaarin järjestäneet Kepa, Suomen YK-liitto, Suomen ICSW (International Council on Social Welfare) ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL), jotka jäsenjärjestöineen kattavat huomattavan osan kotimaisesta järjestökentästä. Erilaisista ylätavoitteistaan huolimatta järjestöjen puheenjohtajat uskovat globalisaatiokysymyksissä löytyvän riittävästi yhteisiä päämääriä.

"Globalization for dummies"

Äkkiseltään tuore koalitio ei tunnu kovin mullistavalta – onhan globalisaationvastainen taistelu muodossa tai toisessa ollut jo useamman vuoden ajan monien kansalaisjärjestöjen pääteemoja. Uutta ajattelussa lienee se, että globalisaatio on nyt hyväksytty tosiasiaksi, jota ei voi torjua.

"Nyt on opittava ajattelemaan kolmessa ulottuvuudessa: taloudellisen globalisaation rinnalle on otettava aina myös sosiaalinen ja ekologinenkin puoli", Kepan puheenjohtaja Heidi Hautala totesi.

Kouriintuntuviin aikaansaannoksiin tähdätään siten, että järjestöt yhdistävät voimansa koordinoidakseen toimintaansa. Ajatuksia ja aloitteita globalisaatioasioissa riittää, mutta samalla myös hajotetaan energiaa. Vähän niin kuin Maailman sosiaalifoorumissa, jota YK-liiton puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen kuvasi "ihan kivaksi sukukokoukseksi, jossa on mukava käydä".

Pietikäisen mukaan samantyyppisiä keskustelukerhoja on ainakin parikymmentä. "Aina kun joku uusi perustetaan, muut närkästyvät ja toteavat, että me kyllä keksittiin tää jo aikaisemmin. Sosiaalifoorumi ei tule tekemään maailmanvallankumousta, vaan siihen tarvitaan ihan erinäköistä liikettä."

Suuria ajatuksia, kuten niin usein globalisaatiokeskusteluissa. Mutta mitä sitten on se konkretia, jolla esimerkiksi suomalaisjärjestöt tuota vallankumousta kohti pyrkivät?

"Tietoisuuden lisääminen. Meidän on kerättävä kansalaisille selkeä tietopaketti, Globalization for dummies", Pietikäinen tiivisti. "Se sisältää reittikartan eli tietoa siitä, miksi pääoma kasautuu yhtäälle ja köyhyys toisaalle. Meidän on myös kerrottava, mihin muutosta on vaadittava: tulonjakoon, ihmisten liikkumisoikeuteen, universaalin palvelujen käsitteen luomiseen, inhimillisen turvallisuuden rakentamiseen - esimerkiksi."

ISO-standardeilla kohti oikeudenmukaisuutta?


Seminaariyleisön joukosta Juha Nurmela Tulevaisuuden tutkimuksen seurasta kyseli, eikö ILO-asiakirjasta voisi luoda jonkinlaista ISO9000-standardia, niillä kun on taipumus toteutua.

Paneelikeskustelijat naurahtivat idealle, mutta Hautala totesi perusajatuksen olevan hyvä: ideanahan olisi velvoittaa yritykset ottamaan toiminnassaan huomioon globalisaation sosiaaliset ulottuvuudet. "Tämä on yksi kansalaisyhteiskunnan tärkeistä tehtävistä – muistuttaa yrityksiä asiasta jatkuvasti ja käydä dialogia myös ei-niin-samanmielisten kanssa."

Pietikäinen täydensi ajatuksen: "Ja juuri kansalaisjärjestöjen on näitä vaatimuksia esitettävä, sillä valtioiden kytkyt yritysmaailmaan ovat tänä päivänä sitä luokkaa, että niistä muutokset eivät lähde liikkeelle."