Uutinen

Järjestöt: Kumppanuudelle tarvitaan uusia tukimuotoja

Hyvä kehitysyhteistyö on kumppanuutta, jota on vaikea mahduttaa projektin muotoon. Tätä mieltä olivat järjestöt, jotka kokoontuivat 6.4. Kepan seminaariin keskustelemaan kehitysyhteistyön laadusta.
Sini Kuvaja
7.4.2005

Tilaisuudessa useat puhujat toivoivat rahoitusikkunaa, joka mahdollistaisi kumppanuuden rakentamisen ennen hanketyötä tai yhteistyön jatkamisen saman kumppanin kanssa hankkeen loputtua esimerkiksi pohjana uudelle hankkeelle. Vaikka saman kumppanin kanssa voikin toteuttaa useita hankkeita peräkkäin, järjestöt kaipasivat tukea myös muun tyyppiselle kuin hankemuotoiselle yhteistyölle.

Tutkija Tiina Kontinen kuvasi tätä siirtymistä projekteista prosesseihin yhtenä muutoksena järjestöjen työssä. Hän nosti esiin ajankohtaisia kysymyksiä: pitäisikö siirtyä palvelujen tarjoamisesta poliittiseen vaikuttamiseen ja pitäisikö toimijoiden olla useammin vapaaehtoisten sijaan lähes ammattilaisia?

"Vai halutaanko säilyttää kehitysyhteistyön monimuotoisuus", Kontinen kysyi.

Kaikkitietävä länsimainen kehittäjä

Pitkän linjan kehitysmaatutkija Marja-Liisa Swantz huomautti, että kehityskäsitys, jonka pohjalta työhön on lähdetty, on hyvin länsimainen.

"Länsimaiselle ihmiselle vaikeinta on oppia kuuntelemaan. Ajattelemme että kehitys lähtee täältä. Mutta meidän tarkoituksemme pitäisi olla liittyä kehitykseen, joka siellä on meneillään", Swantz totesi.

Seminaarissa kaivattiin sitä, että yhä useammat kansalaiset saisivat äänensä kuuluviin. Ulkoministeriön toivottiin keskustelevan entistä enemmän kansalaisjärjestöjen kanssa kotimaassa, ja Kepan toivottiin puolestaan kutsuvan koolle etelän kansalaisyhteiskunnan edustajia.

Osa puhujista painotti projektin pyörittämiseen liittyvän paperisodan käyneen liialliseksi.

"Hakemuspaperien täyttäminen on projektislangin kirjoituskilpailu", kritisoi Antti Pelttari Suomi-Nicaragua-seurasta. Pelttarin mukaan on järjetöntä, että pienen järjestön pitää käyttää toimintansa kriteereinä vuosituhattavoitteita, kun vaikkapa yksin kestävän kehityksen kriteereitä mitataan Suomessa noin 100 indikaattorilla.

Köyhyyttä ei ehkä poisteta, mutta pieni järjestö pystyy saamaan paljon hyvää aikaan vähin kustannuksin, Pelttari muistutti.