Uutinen

Järjestöt: Kehitysmaiden köyhät eivät hyödy EIP:n tuesta

Tarvitaan rajuja muutoksia, jos Euroopan investointipankin (EIP) toiminnalla halutaan oikeasti edistää kehitystä köyhissä maissa, laitoksen hankkeita tutkineet järjestöt sanovat.
Peter Dhondt
13.2.2006

IPS -- EIP:n luotonannossa pitäisi painottaa köyhyyden vähentämistä ja ympäristönsuojelua eikä eurooppalaisten yritysten taloudellista etua, sanoo Jaroslava Colajacomo. Hän kirjoitti raportin otsikolla "Kenen eduksi? EIP etelässä".

Suurin osa EIP:n Afrikkaan, Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan myönnetyistä lainoista menee nykyisin joko eurooppalaisille, ylikansallisille tai paikallisille suuryrityksille, Colajacomo sanoo.

"Paikallisten perusrakenteiden, sähköverkkojen ja kuljetusjärjestelmien rakentamisesta ei piitata, eikä luoda työpaikkoja tai peruspalveluja kehitystä edistämään", raportti ripittää.

Selvityksen takana on neljä eurooppalaista kansalaisjärjestöä: CEE Bankwatch Network, Campagna per la riforma della Banca Mondiale, Kansainvälinen maan ystävät, sekä World Economy, Ecology & Development. Raportti sisältää tapaustutkimuksia kahdeksasta maasta.

Ympäristö- ja sosiaaliset normit unholassa

Meksikossa EIP tukee eurooppalaisia yrityksiä, kuten Gaz de Francea, lasinvalmistaja Saint-Gobainia ja Volkswagenia. Raportoijien mielestä tuki pitäisi ohjata paikallisille pien- ja keskisuurille yrityksille sekä pankeille.

EIP:n tuki sallii raportin mukaan työntekijöiden oikeuksien polkemisen. Esimerkiksi Volkswagenin Pueblan tehtaan urakoista huomattava osa on jaettu paikallisille alihankkijoille, joiden kehnoihin palkkoihin ja työoloihin rahoittaja ei puutu.

Colajacomon mukaan eurooppalaiset ympäristö- ja sosiaaliset normit unohtuvat usein EIP:n rahoittamissa hankkeissa.

Sambiassa EIP tukee kolmea kuparikaivosta, joita pyörittävät australialais- kanadalaiset ja sveitsiläiset yritykset.

"EIP hyväksyi Bwana Mkubwan kaivoshankkeen ilman ympäristövaikutusten ennakkoarviointia. Kaivos on iso ilman ja veden saastuttaja alueella", raportti kertoo.

Tapaustutkimuksia on tehty myös Veracelin sellutehtaasta Brasiliassa, Tšadin-Kamerunin öljyputkesta, maakaasun jakelusta Meksikossa, vesihuollon yksityistämisestä Indonesian Jakartassa ja Filippiinien Manilassa sekä Nam Theunin kakkospadosta Laosissa.

Selvityksen mukaan ne kaikki aiheuttavat vakavia sosiaalisia ja ympäristöongelmia ja antavat heikosti potkua paikalliselle kehitykselle

"Nämä ovat esimerkkejä, eivät poikkeuksia", Magda Stoczkiewicz CEE Bankwatch -verkostosta muistuttaa.

Raportin mukaan EIP:n toiminta Afrikassa keskittyy öljyyn, kaasuun ja kaivostoimintaan. EU:n ja monien Afrikan maiden painotukset - kuten halu vahvistaa yhteiskunnan instituutioita ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta - jäävät vähälle huomiolle.

Sama koskee Afrikan köyhyyden helpottamiselle tärkeitä aloja, kuten maataloutta ja elintarviketuotantoa. EIP:n kymmenen viime vuoden aikana Afrikkaan myöntämistä lainoista vain 1,5 prosenttia meni maatalouteen.

EIP ja komissio perustivat Afrikka-rahaston

Järjestöjen selvitys paneutuu EIP:n toimintaan EU:n ulkopuolella, vaikkakin pankin päätehtävä on edistää kehitystä ja integraatiota yhteisön sisällä. EIP hyväksyi viime vuonna 45 miljardin euron edestä lainoja, joista 4,7 miljardia meni EU:n ulkopuolelle. Tarkoitus on kannustaa yksityisen sektorin hankkeita EU:n kehitysyhteistyön puitteissa.

Raportti julkistettiin juuri ennen kuin EIP ja Euroopan komissio perustivat uuden 60 miljoonan euron rahaston Afrikan kehittämiseen.

"Rahasto on merkki siitä, että Eurooppa ottaa vakavasti Afrikan kehityksen ja yksityisen sektorin roolin siinä", pankin tiedottaja Bram Schim van der Loeff sanoo.

Hän torjuu arvostelun köyhyyden vähentämisen laiminlyömisestä. "Lisää työpaikkoja tarkoittaa vähemmän köyhyyttä."

Chris Lang näkee asian toisin tutkittuaan Brasilian Veracelin sellutehdasta. Hanke sai EIP:ltä 90 miljoonan euron lainat.

"EIP lupasi hankkeen tuovan uusia työpaikkoja ja vientituloja. Tehtaan rakennustöihin alueelle muuttaneet 5 000 ihmistä ovat kuitenkin taas työttöminä. Tehtaalla on töissä 400 ihmistä ja puupelloilla 1 600. Brasilian saamat tulot ovat minimaaliset, koska Veracel vie miltei kaiken valmistamansa sellun ulkomaille, eikä sen tarvitse maksaa myyntiveroa", hän kertoo.

"Myös tutkimamme veden yksityistämishankkeet Aasiassa osoittavat, että sijoitukset yksityiselle sektorille eivät useinkaan vähennä köyhyyttä", Colajacomo jatkaa.

Järjestöjen mielestä EIP:n toiminta kehitysmaissa kaipaa "voimakasta ravistelua" kautta linjan aina kohteiden valinnasta ihmisten käsittelyyn, ja tilivelvollisuudesta hankkeiden valvontaan.

EIP:llä ei ole kehitysyhteistyön asiantuntemusta, Colajacomo kiteyttää. "Se on itse asiassa paljon Maailmanpankkia pahempi. Läpinäkyvyys ja sisäiset valvontamekanismit puuttuvat."