Kehitysavulla on suuri merkitys erityisesti köyhimpien maiden julkiselle taloudelle.
Kuva:
Arne Hoel
Maailmanpankki
Uutinen

Järjestöt: Kehitysapu nostettu keinotekoisesti ennätystasolle

Viime vuosi oli kehitysavun huippuvuosi ainakin paperilla. Kansalaisjärjestöt ovat kuitenkin huolissaan tilastokikkailun seurauksista.
Janne Hukka
13.4.2016

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n keskiviikkona julkaisemien tilastojen mukaan teollisuusmaiden kehitysapuun varaamat rahasummat kasvoivat viime vuonna ennätystasolle. Samalla entistä suurempi osa avusta käytetään kuitenkin maiden omien rajojen sisäpuolella.

OECD:n jäsenet käyttivät vuonna 2015 lähes 117 miljardia euroa järjestön kehitysavuksi määrittelemiin kuluihin, mikä on 6,9 prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna.

Isolta osin apusummien kasvu selittyy kuitenkin sillä, että pakolaiskriisistä aiheutuvien kustannusten kattamiseen käytetty rahamäärä lähes kaksinkertaistui edellisvuodesta.

OECD-maat käyttivät turvapaikanhakijoista syntyviin menoihin 10,62 miljardia euroa, josta pääosa käytettiin maiden omien rajojen sisällä.

Joidenkin maiden kohdalla jopa yli neljännes virallisesta kehitysavusta ohjattiin omien menojen kattamiseen. Esimerkiksi 27 prosenttia Itävallan, yli 25 prosenttia Italian ja 22 prosenttia Hollannin virallisesta kehitysavusta ei koskaan poistunut kotimaasta.

Pakolaiskriisin johdosta kehitysbudjetit myös nousivat reippaasti monissa maissa, ja muun muassa Kreikan ja Ruotsin kehitysavuksi katsotut menot kasvoivat yli kolmanneksella.

Euroopan pakolaiskriisi vääristää tilastoja

Positiivisena uutisena  köyhimmille maille suunnatun avun kaksi vuotta kestänyt laskukausi päättyi viime vuonna ja kasvoi neljä prosenttia.

Yleinen kehityssuunta kuitenkin huolestuttaa kansalaisjärjestöjä, sillä entistä pienempi osa rahoista suuntautuu varsinaiseen köyhyyden poistamiseen liittyvään työhön.

Pakolaiskriisin kustannusten kattaminen kehitysyhteistyövaroista tarkoittaa, että monista EU-maista on nyt tullut oman kehitysapunsa suurimpia vastaanottajia, kritisoi kehityskysymyksiin erikoistunut Eurodad-verkosto.

"Näyttää siltä, että ollaan vielä kaukana tilanteesta, jossa apu kohdistetaan aidosti köyhyyden vähentämiseen", Eurodad kommentoi.

Euroopan kehitysjärjestöjen CONCORD-verkoston mukaan pakolaiskriisin varjolla tehtyjen siirtojen vuoksi koko kehitysavun tilastointitapa uhkaa vesittyä.

Esimerkiksi valtioiden toimia 0,7-tavoitteen saavuttamiseksi on tällä hetkellä vaikea arvioida, koska viralliseksi tulkittu kehitysapu on kokenut niin suurta inflaatiota lyhyessä ajassa, järjestö sanoo.

Ongelma koskee niin pieniä toimijoita, kuin myös kehityskentän suuria tekijöitä, huomauttaa Oxfam.

Muun muassa Saksa, Ruotsi, Tanska, Norja ja Hollanti kasvattivat kukin kehitysapubudjettejaan useilla kymmenillä prosenteilla turvapaikanhakijatilanteen vuoksi.

Kokonaisuudessaan OECD-maat käyttivät 0,3 prosenttia kansantulostaan kehitysapuun, mikä on alle puolet kansainvälisen yhteisön tekemästä 0,7-sitoumuksesta. Tällä hallituskaudella tehtyjen leikkausten jälkeen Suomi käyttää 0,39 prosenttia kansantulostaan kehitysapuun.

Eurodadin mukaan myös OECD:n tapa esitellä kehitysavun kasvua suhteutettuna inflaatioon ja valuuttakurssien vaihteluun on kyseenalainen.

Ilman korjauksia kehitysavun määrä tosiasiassa laski noin neljällä miljardilla eurolla vuodesta 2014, järjestö sanoo.

Taustalla pitkäaikainen trendi

Virallisen kehitysavun määritelmän laajentaminen on ollut jo aiemmin tänä vuonna kansalaisjärjestöjen kritiikin kohteena.

Helmikuussa järjestetyssä OECD:n kehitysapukomitean kokouksessa teollisuusmaat päättivät sallia muun muassa turvallisuushankkeisiin, kuten poliisien koulutukseen ja terrorismin vähentämiseen, tarkoitetut projektirahat kehitysavun piiriin.

Erityisesti Britannia on profiloitunut maana, joka on jo pitkään kannustanut OECD:tä laajentamaan kehitysavun turvallisuuspoliittista tulkintaa. Britannian hallitys on virallisesti sitoutunut 0,7-tavoitteeseen, mutta myös kytkenyt kehitysavun osaksi oman ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamista.

Järjestöjä on huolestuttanut myös aiempaa suuri yritysyhteistyön korostuminen, jonka pelätään avaavan oven monikansallisten yritysten tukemiselle kehitysavun varjolla.

"Tämä voi valitettavasti olla vasta alkua. Helmikuussa tehdyt uudet linjaukset tarkoittavat, että entistä isompi osa avusta voidaan suunnata suuryrityksille 'ehdollisena apuna'. OECD:n jäsenten on aika siivota avun raportoinnin säännöt ja pitää huolta siitä, että he pitävät kiinni lupauksesta lopettaa köyhyys", sanoo Jeroen Kwakkenbos Eurodadista.