Uutinen

Järjestöt kaipaavat hallitukselta tekoja sanojen tueksi

Ristiriita sanojen ja tekojen välillä pudotti kansalaisjärjestöjen Vanhasen hallitukselle antaman arvosanan tyydyttävän alarajalle: 7+.
Pasi Nokelainen
13.12.2006

Kepa, Pakolaisneuvonta, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Kirkon Ulkomaanapu arvioivat keskiviikkona 13. joulukuuta nykyisen hallituksen linjaukset ja toimet kunkin järjestön toimialalla.

Suurin ristiriita sanojen ja tekojen välillä vallitsee kauppapolitiikassa.

"Hallituksen syyskuussa 2005 hyväksymästä kauppapoliittisesta ohjelmasta annamme aika paljon pisteitä. Se on 9 ½ arvoinen. Siinä paperissa köyhien maiden tukeminen nostetaan toiseksi Suomen kauppapolitiikan kahdesta päätavoitteesta", kertoi kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi Kepasta.

Hallituksen teot esimerkiksi Maailman kauppajärjestön WTO:n ministerikokouksessa Hongkongissa vuonna 2005 eivät kuitenkaan noudattaneet tätä linjausta. Siellä Suomi oli EU:n kärkijoukossa jarruttamassa maatalouden vientitukien poistoa.

EU sitoutuikin lopettamaan vientituet vasta vuonna 2013, ja tämäkin vain siinä tapauksessa, että WTO:n neuvottelukierros saadaan päätökseen. Tästä hallitus sai 6 pistettä ja kaupanalan kokonaisarvosana putosi 8-:een.

"Olisi mukavampaa, jos teot olisivat kunnollisia ja auottaisiin vähän vähemmän suuta. Toivomme suositustemme kautta, että seuraava hallitus myös tarttuu toimeen", totesi Nahi.
 

"Kansalaiset lisänneet apuaan enemmän kuin hallitus"

Kehityspoliittinen ohjelma vuodelta 2004 on Kirkon Ulkomaanavun Antti Pentikäisen mukaan periaatteessa ihan hyvä, mutta siitä puuttuivat uudet avaukset kuten kansainvälisen verotuksen ja muiden uusien rahoituslähteiden kehittäminen.

Tämä on erityisen ongelmallista, koska perinteisimmästä perinteisimmänkin rahoituslähteen eli kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattaminen on kangerrellut.

Viimekeväinen kehysbudjettipäätös tekee hallituksen itse itselleen asettaman tavoitteen, kehitysyhteistyömäärärahojen nostamisen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä, lähes mahdottomaksi.

"Hallitus siirsi tavoitteesta päättämisen seuraavan hallituksen asiaksi. Se oli erinomaisen suuri pettymys, joka osoittaa rehellisyyden ja suoraselkäisyyden puutetta", totesi Pentikäinen.

Euromääräisesti kehitysapu on tosin noussut enemmän kuin muiden laman jälkeisten hallitusten aikana. Pentikäisen mukaan kuitenkin tavalliset kansalaiset ovat lisänneet lahjoituksiaan esimerkiksi Kirkon Ulkomaanavulle enemmän kuin valtiovalta.
 

Pettymyksiä ja valonpilkahduksia

Ilmastoasioissa suurimpia ongelmia on se, että sekä uusiutuvien energialähteiden käytön että energian säästön investointituet ovat polkeneet paikalla samaan aikaan, kun tukea on kohdistettu turpeen kilpailukyvyn edistämiseen. Turve on tunnetusti kivihiiltäkin pahempi kasvihuonekaasujen tuottaja.

Suuri pettymys Luonnonsuojeluliiton Leo Straniukselle oli myös Vanhasen hallitusohjelmaan kirjatun ekologisen verotuksen kehittämisen jääminen kuolleeksi kirjaimeksi. Ympäristön osalta hallituksen todistus onkin kaikkein huonoin keskiarvon jäädessä 6+:aan.

Valonpilkahdukseksi Starnius laski kansallisen kestävän kehityksen strategian valmistelun laajalla pohjalla. Lopputulos on kokonaisvaltainen.

Pakolaisneuvonnan Thomas Bergman löysi ulkomaalaislain kokonaisuudistuksesta niin kehuttavaa kuin haukuttavaakin.

Myönteisellä puolella menee esimerkiksi se, että sukupuolensa perusteella vainotuille naisille voidaan myöntää turvapaikka. Toisaalta poikkeusmenettelyksi tarkoitetusta turvapaikka-anomusten nopeutetusta käsittelystä on tullut nykyäänkin ennemminkin sääntö.

Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella turvaan pääsyn takaamisen ja laillisten maahanmuuttokeinojen luominen on jäänyt luvattoman maahanmuuton torjunnan jalkoihin, Bergman muistutti.