Uutinen

Järjestöt: EU:n lopettava painostus EPA-sopimusten allekirjoittamiseksi

Kansainvälisenä EPA-päivänä 27.9. järjestöt vaativat EU:n ja entisten siirtomaiden välisten vapaakauppaneuvottelujen keskeyttämistä ja uudelleenarviointia. Järjestöjen mielestä EPAt eivät nykymuodossaan toimi EU:n lupaamana "kehityksen instrumenttina".
Sanna Jäppinen
27.9.2007
Toivo Koivisto

070927tkoivisto_epatempaus.jpg"Pallo karkaa käsistä - pysäyttäkää EPAt", muistuttivat Attac, Repu ja Changemaker kansanedustajille.

EU aloitti päivälleen viisi vuotta sitten kauppaneuvottelut lähes 80 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen valtion (AKT-maat) kanssa. Näiden Euroopan entisten siirtomaiden kanssa neuvoteltavien EPA-sopimusten (Economic Partnership Agreement) on tarkoitus astua voimaan vuoden 2008 alussa, ja EU hoputtaa parhaillaan AKT-maiden hallituksia allekirjoittamaan sopimukset vuoden loppuun mennessä.

 

Kansainvälisenä EPA-päivänä 27. syyskuuta yli 150 oikeudenmukaista kauppaa ajavaa järjestöä Euroopassa ja AKT-maissa on muistuttanut, että EPA-sopimusten avulla EU pyrkii lähinnä edistämään omaa vientiään vaatimalla kehitysmailta vastavuoroisuutta markkinoiden avaamisen ja tullien poiston suhteen.

Työntymällä köyhien maiden markkinoille EU vaikeuttaa niiden paikallista tuotantoa ja viljelyä sekä heikentää toimeentulomahdollisuuksia. Tämä lisää järjestöjen mukaan köyhyyttä ja yhteiskunnallista epätasa-arvoa - eli EPA-sopimukset toimivat aivan päinvastoin kuin EU väittää määrittelemällä ne "kehityksen instrumentiksi".

Sopimuksissa myös viedään järjestöjen mukaan vapaakauppaa pidemmälle kuin Maailman kauppajärjestön WTO:n monenkeskisissä neuvotteluissa on sovittu.

"EU:n tarjottava vaihtoehtoja"

Yhteisessä kannanotossaan järjestöt vaativat EU:ta lopettamaan AKT-maiden painostamisen allekirjoitusten suhteen ja keskeyttämään EPA-sopimusten neuvottelun nykymuodossaan. Ennen kaikkea unionin olisi järjestöjen mielestä tarjottava vaihtoehtoja, jotka eivät perustuisi vastavuoroisuuteen, vaan kehittyville maille tarjottaisiin mahdollisuus suojella markkinoitaan - kuten vauraat teollisuusmaat ovat aikanaan saaneet tehdä.

Yksi mahdollisuus olisi niin sanottu GSP+-menettely, jonka piiriin EU on viime aikoina ottanut 15 AKT-maihin kuulumatonta kehitysmaata. GSP+ on muihin kuin kaikkein köyhimpiin kehitysmaihin sovellettavaan yleiseen tullietuusjärjestelmään (Generalised System of Preferences, GSP) tehty poikkeus, jonka avulla kannustetaan kestävään kehitykseen ja hyvään hallintoon.

AKT-maiden hallituksia järjestöt rohkaisevat pysymään kovina EU:n asettamien paineiden alla.

Vetoomuksen tueksi järjestöt ovat järjestäneet ympäri maailman erilaisia tempauksia. Esimerkiksi Nairobissa, Dakarissa, Port-au-Princessä ja Bamakossa on järjestetty mielenosoitusmarsseja ja Barbadoksella huomiota kerätään Stop EPA -konsertilla.

Brysselissä eurooppalaisjärjestöt havainnollistivat kehitysmaiden tilannetta rakentamalla EU:n kauppapolitiikasta vastaavan osaston eteen afrikkalaisen torin, jossa Euroopasta tuodut tuotteet tukkivat pääsyn paikallisilta tuotteilta.

Suomen-tempauksen järjestivät Attac, Repu ja Changemaker

Suomessa EPA-päivän toiminnasta vastasivat Attac, Reilun kaupan puolesta eli Repu ry sekä Kirkon ulkomaanavun yhteydessä toimiva Changemaker-verkosto.

EU-komissaareiksi pukeutuneet järjestöjen edustajat vaativat Eduskuntatalon portailla Suomen ja EU:n päättäjiä keskeyttämään EPA-neuvottelut ja arvioimaan prosessin uudelleen. "Pallo karkaa käsistä - pystäyttäkää EPAt" -vaatimusta ryyditettiin heittämällä joukko maapalloiksi naamioituja rantapalloja alas rappusia.

Nykymuodossaan sopimukset eivät edistäisi kehitystä, vaan pikemminkin kurjistaisivat köyhien maiden ihmisten elämää. Esimerkiksi ennestäänkin heikoissa kantimissa olevat peruspalvelut ja työllisyys ovat uhattuina, jos EPAt tulevat voimaan, järjestöt muistuttivat.

"EU on epäonnistunut kehityksen ja kumppanuuden edistämisessä", Attacin puheenjohtaja Teppo Eskelinen arvioi. "Neuvottelut ovat olleet salamyhkäiset ja epädemokraattiset, ja niitä on ajettu eteenpäin kehitysmaiden kannalta aivan liian nopealla aikataululla",

"Todellisen kehitysagendan mukaista olisi, että EU luopuisi maatalouden vientituista välittömästi ja sallisi kehitysmaiden suojata omaa tuotantoaan erilaisilla kansallisilla ja alueellisilla ratkaisuilla - ja myös tulleilla", Sini Maury Repusta totesi.

 

Lisää tietoa aiheesta