Sambia nousi äskettäin keskituloiseksi maaksi. Se ei näy valtaosan arjessa, mutta saattaa vaikuttaa EU:n myöntämään kehitysapuun.
Kuva:
Janne Sivonen
Kepan arkisto
Uutinen

Järjestöt: EU:n apulinjaus sorsii keskituloisten maiden köyhiä

Euroopan unionin uudessa kehitysyhteistyöstrategiassa talouskasvu on edelleen pääkeino köyhyyden vähentämiseksi. Kansainväliset kehitysjärjestöt kritisoivat linjauksen yksisilmäisyyttä, keskituloisten maiden köyhimpien unohtamista sekä vähäistä tukea kehitysmaiden omille yrityksille.
Daan Bauwens
3.11.2011

IPS -- Euroopan unioni on maailman suurin kehitysyhteistyön rahoittaja: vuonna 2010 yli puolet koko virallisesta kehitysapupotista, noin 53,9 miljardia euroa, tuli EU:n komissiolta ja jäsenmailta. Komission osuus oli 11 miljardia.

Parantaakseen avun tehokkuutta komissio on tämän vuoden aikana järjestänyt useita kuulemisia kansainvälisten kumppanien, hallitusten, yksityisen sektorin ja kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa. Tapaamisten pohjalta tehty strategialinjaus, "Agenda for Change", julkistettiin lokakuussa ja sen tiimoilta pidettiin avoin keskustelutilaisuus 19. lokakuuta.

Kehityspolitiikasta vastaava komissaari Andris Pielbags painotti tilaisuudessa, että EU:n komissio on sitoutunut "kestävään ja kattavaan kasvuun". Tavoite pitää sisällään hyvän hallinnon tukemisen, ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioittamisen, sukupuolten välisen tasa-arvon, kansalaisyhteiskunnan roolin huomioimisen sekä korruption vastaisen taistelun.

Muita painopistealueita ovat sosiaaliturvan, terveyden, koulutuksen, suotuisan liiketoimintaympäristön, kestävän maatalouden sekä puhtaan energiantuotannon kehittäminen.

Kuinka jakaa talouskasvua köyhillekin?

Useimmat kansainväliset kansalaisjärjestöt ovat tyytyväisiä komission painotuksiin, erityisesti sitoumuksiin kitkeä korruptiota rankalla kädellä sekä panostaa maatalouteen, mutta huomion keskittäminen talouskasvuun herättää huolta.

"Komission viesti on, että suuremman talouskasvun avulla köyhyys selätetään. Olemme samaa mieltä siitä, että kasvu on välttämätöntä, mutta se ei suinkaan ole ainoa edellytys köyhyyden vähentämiseksi", totesi EU:n kehityspolitiikan asiantuntija Laura Sullivan Action Aid -järjestöstä.

"Esimerkiksi Nigerian talous kasvaa sellaisella vauhdilla, josta Eurooppa voi vain unelmoida. Samaan aikaan maa on myös köyhyystilastojen kärkipäässä valtavan sisäisen eriarvoisuuden takia. Nigerian kohdalla näkee selvästi sen, että talouskasvu ei välttämättä kosketa kaikkein köyhimpiä", Sullivan sanoi.

Valtaosa köyhimmistä elää "keskituloisissa maissa"

Komissio esittää linjauksessaan avun leikkaamista keskituloisilta mailta. Maailmanpankin kehitysindikaattorien pohjalta tehty väljä määritelmä kattaa suuren joukon hyvin erilaisia maita, joissa asuu yhteensä lähes puolet maailman ihmisistä. Joukkoon mahtuvat nousevat taloudet Intia ja Kiina, mutta myös vaikkapa Ghana, Namibia, Sambia ja Senegal.

"On tärkeää pitää mielessä, että 75 prosenttia maailman köyhimmistä ihmisistä elää keskituloisissa maissa. Nyt on olemassa riski, että kehitysapua leikataan sellaisilta mailta, jotka edelleen tarvitsevat sitä", Laura Sullivan huomioi.

Hän nosti esimerkiksi Sambian, jossa kaksi kolmasosaa väestöstä elää alle kahdella dollarilla päivässä.

"Kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on valtava, mutta silti Sambia on hiljattain nostettu keskituloisten maiden kategoriaan. Mitä EU:n uusi strategia tarkoittaisi Sambialle? Olemme huolissamme siitä, mitä tapahtuu ihmisille, jos apuhanat yhtäkkiä suljetaan", Sullivan totesi.

Oxfamin EU-toimiston johtaja Natalia Alonson muistutti, että kehitysavulla on tarkoitus vähentää köyhyyttä ja sitä pitäisi suunnata sinne, missä sitä eniten tarvitaan.

"Keskituloisilla mailla on vankat hallintorakenteet, joten niissä apu on kaikkein tehokkainta ja sillä voidaan todella saada aikaan muutoksia. Hauraissa valtioissa tämä on hyvin vaikeaa", Alonso arvioi.

Komission mukaan päätöksiä leikkauksista ei vielä ole tehty.

"Aiomme leikata kehitysapua niiltä mailta, jotka eivät sitä enää tarvitse, kuten Brasilialta, Intialta ja Kiinalta. Mutta tämä ei tarkoita näissäkään maissa kaiken tuen lopettamista: rahoitamme edelleen esimerkiksi Global Fund -rahastoa aidsin, tuberkuloosin ja malarian vastaisessa työssä sekä muita kehityshankkeita", selvitti komissaari Pielbagsin edustaja Catherine Ray.

"Muiden keskituloisten maiden osalta selvitämme parhaillaan, mitkä maat tarvitsevat jatkossakin virallista kehitysapua ja mitkä hyötyisivät enemmän muunlaisesta rahoituksesta. Arvioissa otetaan luonnollisesti huomioon esimerkiksi eriarvoisuus ja maan hauraus."

Yksityinen sektori kyllä, monikansalliset ei

Kansalaisjärjestöt esittivät huolensa myös yksityisen sektorin roolista kehityksessä.

"Komissio haluaa sijoittaa julkisia varoja yksityiselle sektorille, jotta voitaisiin luoda lisää rahoitusta. Olemme samoilla linjoilla, mutta vain, jos raha ohjataan paikallisille pienille ja keskisuurille yrityksille", Action Aidin Laura Sullivan totesi.

"Vain siten voidaan saada aikaan todellisia muutoksia ihmisten elämässä. Aivan liian usein julkinen raha virtaa Maailmanpankin kautta monikansallisille yrityksille."

Oxfamin Natalia Alonson mielestä komission pitäisi määritellä nykyistä paremmin yksityisen sektorin tavoitteet: "Jos otamme yksityisen sektorin mukaan, onko sillä sama päämäärä kuin meillä: köyhyyden vähentäminen?"