Uutinen

Järjestöt epäilevät EPA-sopimusten hyötyjä Sambialle

Euroopan unionin ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden väliset neuvottelut EPA-sopimuksista kiihtyvät määräajan lähestyessä. Monissa maissa ollaan kuitenkin vasta tutkimassa sopimusten mahdollisuuksia ja uhkia.
Kirsi Salonen
7.8.2006

Katuelämää Sambiassa (kuva: Kepa)

Alueelliset vapaakauppasopimukset eli EPA-sopimukset (Economic Partnership Agreement) säätelevät tulevaisuudessa Euroopan Unionin ja Aasian, Afrikan ja Tyynenmeren eli AKT-maiden välisiä kauppasuhteita. Niiden on määrä astua voimaan vuonna 2008. Sambian kansalaisjärjestöt pitävät tahtia kovana ja hyötyjä kyseenalaisina.

Järjestöt muistuttavat, että vähiten kehittyneille maille on jo taattu pääsy EU:n markkinoille Everything But Arms -ohjelman (EBA) puitteissa. EPA-sopimusten myötä kauppa vapautuisi vastavuoroisesti myös etelän maissa. Järjestöt toivovat, että vapautuvan kaupan vaikutukset paikallisiin talouksiin ja köyhyyteen kartoitettaisiin tarkasti ennen kuin päätöksiä tehdään. Lisäksi niiden mukaan on tärkeää, että sopimuksissa on vahva kehitysaspekti.

Erottaja vai yhdistäjä?

EU:n mukaan sopimusten tavoitteena on tukea käynnissä olevia alueellisia yhdentymisprosesseja, mutta kaikki eivät ole samaa mieltä.

"EPA-neuvottelut ovat jakaneet SADC:n (Eteläisen Afrikan yhteistyöjärjestö) ja näin ollen hidastaneet alueellista integraatiota", toteaa Sambian yliopiston taloustieteen lehtori Dale Mudenda.

Eteläisen ja itäisen Afrikan yhteismarkkinajärjestö Comesan pääsihteeri Erastus Mwencha taas on toiveikkaampi.

"Alueellinen integraatio on lähtemässä käyntiin, ihmiset ovat alkaneet ymmärtää sen merkityksen. Suurin osa Afrikan kahdeksasta alueellisesta ryhmittymästä kulkee kohti tulliliittoa. Kaikkien näiden järjestelyjen tulee olla yhteensopivia, muuten maanosa valuu taaksepäin ja tuloksena on sen uusi balkanisaatio", Mwencha sanoi Sambian kansalaisjärjestöjen EPA-tapaamisessa kesäkuussa.

Mwenchan mukaan EPA-sopimukset ovat tarpeellisia, sillä maailma on muuttunut: "Lomén sopimusta allekirjoitettaessa ei ollut Maailman kauppajärjestö WTO:ta."

Kansalaisjärjestöt ovat kuitenkin esittäneet epäilyjä sopimusten todellisista tavoitteista.

"EPA-neuvottelut ovat kidnapanneet alueellisen integraation. Meidät on pakotettu tekemään päätöksiä vaikka emme ole siihen valmiita. EU:lla on lihaksia ja kapasiteettia, meillä ei", sanoo Civil Society Trade Network of Zambia -verkoston puheenjohtaja Stephen Muyakwa.

Neuvottelut etenevät laiskasti

"EPA-neuvottelujen aikataulu on venynyt. Syitä ovat henkilö- ja rahalliset resurssit, erimielisyydet EU:n ja Afrikan maiden agendassa sekä Afrikan maiden sekavat kauppajärjestelyt", listaa Sambian yliopiston Dale Mudenda.

Sambia on sekä Comesan että SADC:n jäsen ja käy yli puolet kaupastaan näiden kahden alueellisen ryhmittymän sisällä. Sambia on valinnut neuvotteluasemansa Comesan koordinoimassa ESA-ryhmässä, johon kuuluvat SADC:n jäsenistä myös Zimbabwe, Malawi ja Mauritius. Maan sisällä nahistellaan edelleen siitä, oliko valinta oikea.

Neuvotteluryhmän valinnan takana on epäilemättä sekä poliittisia että taloudellisia syitä. EU:n näkemyksen mukaan Sambialle olisi edullisinta neuvotella SADC:n kanssa, sillä sen veturi Etelä-Afrikka on Sambialle merkittävä kauppakumppani. EU on kuitenkin jo solminut erillisen kauppasopimuksen Etelä-Afrikan kanssa, jonka mukaan 86% maiden välisestä kaupasta vapautuu 12 vuoden kuluttua. Tahti on Sambialle liian nopea.

"Etelä-Afrikan ja EU:n sopimus saattaa johtaa kaikkien SADC-maiden joutumiseen sopimuksen piiriin. Sambia ei halua vastavuoroisuutta, joka sisältyy tuohon sopimukseen. EPA kuitenkin tarvitaan, sillä Sambia ei ole vähiten kehittynyt maa ikuisesti. Silloin EBA ei enää hyödytä meitä", sanoo ekonomisti Christopher Chileshe Sambian kauppa- ja teollisuusministeriöstä.

Chileshen mukaan ESA-ryhmittymä painottaa Sambialle tärkeitä kysymyksiä. "Sen keskeisiä painopisteitä neuvotteluissa ovat kehityskysymykset, pitkät siirtymäajat ja sensitiivisten tuotteiden listat niillä alueilla, jotka ovat tärkeitä joko ruokaturvallemme, budjetillemme tai työmarkkinoillemme".

Comesan teknisen neuvonantaja Moses Tekeren mukaan ESA-ryhmän neuvottelustrategia on proaktiivinen. "Me valmistelemme tekstiluonnosta EPA-sopimusta varten, sillä haluamme maksimoida ensimmäisen siirron edut. Haluamme 25 vuoden siirtymäajan, mutta jo 10 vuoden kuluttua ehkäpä 60% kaupasta voitaisiin vapauttaa", hän sanoo.

Järjestöt kaipaavat sopimuksilta kehityspainotusta, sillä Euroopan unionin ja AKT-maiden välisiä poliittisia, kaupallisia ja kehityssuhteita säätelevä Cotonoun sopimus on voimassa vain vuoteen 2020. Järjestöjen pelko on, että jos EPA-sopimukset keskittyvät vain kauppaan, kehitys jää ilman virallista viitekehystä.

Millainen EPA hyödyttäisi Sambiaa?

"Jotta EPA hyödyttäisi kaikkein köyhimpiä maita, sen tulee olla enemmän kuin EBA. Sopimusten tulee taata riittävät resurssit, joilla pehmennetään kaupan vapauttamisen haitallisia vaikutuksia", sanoo Dale Mudenda.

Sambian kauppa- ja teollisuusministeriön ja britannialaisen Overseas Development Instituten julkaiseman tutkimuksen mukaan EPA-sopimuksen vaikutus Sambialle olisi rajallinen, sillä sen tuonti EU:sta on vähäistä. Vaikutus palvelujen kauppaan sen sijaan voi sen mukaan olla merkittävä.

Lisäksi Sambia on jo vapauttanut tuontiaan ja sensitiivisten tuotteiden listalla voitaisiin suojella kaikkein haavoittuvimpia aloja. Tutkimuksen mukaan tullimaksujen mukana valtion verotulot vähenisivät noin 15 miljoonaa dollaria jos EU:n kanssa käytävä kauppa vapautettaisiin täysin. Mahdolliset suojatut tuotteet huomioon ottaen menetys olisi 2,7-9,4 miljoonaa dollaria.

Maatalous- ja tekstiilisektorit todennäköisesti jätettäisiin EPA-sopimusten ulkopuolelle, eikä se näin ollen vaikuttaisi negatiivisesti näihin Sambialle elintärkeisiin aloihin. Tutkimuksen mukaan kukka- ja vihannestuotanto hyötyisivät sopimusten aiheuttamista, vaikkakin vähäisistä, tullivähennyksistä koneille. Nahkateollisuus ja tekniset tuotteet puolestaan joutuisivat vastaamaan tiukentuvaan eurooppalaiseen kilpailuun.

Lisää tietoa aiheesta