Uutinen

Järjestöt: Eduskunta aktiivisemmin mukaan kehityspolitiikkaan

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa, Kehys ja Kehityspoliittinen toimikunta kävivät eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan vieraana. Järjestöt vaativat johdonmukaisuutta ja avoimempaa keskustelua kehityspolitiikan painopisteistä.
Olli Seuri
16.10.2008

Kehitysyhteistyön kattojärjestöt toivovat eduskunnan osallistuvan aktiivisesti kehityspoliittisten linjojen vetämiseen. Hallituksen kehityspolitiikkaa on nyt uudistettu niiden mukaan ilman tarvittavaa keskustelua.

"Näyttää siltä, että Suomen apu on siirtymässä koulutus- ja terveyssektorilta ympäristösektorille, ja budjettituen osuus avusta on laskemassa. Tällaisista valinnoista pitäisi keskustella avoimesti", eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle 15. lokakuuta puhunut Kepan kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi kertoo.

Ulkoasiainvaliokunta käsittelee kehityspoliittisia kysymyksiä paraikaa. Kepan lisäksi valiokunnalle veivät terveisiään Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ja kehityspoliittinen toimikunta.

Ministeriö päättämässä painopisteistä

Ulkoasiainvaliokunnassa käsittelyn pohjana on ulkoministeriön eduskunnalle antama vuosikertomus kehityspolitiikasta ja -yhteistyöstä. Kertomuksen eduskuntakäsittelyltä odotetaan paljon, sillä viime vuoden kehityspoliittinen ohjelma on hyvin yleisluontoinen - yksityiskohtaisempi päätöksenteko jää siis ministeriön valtaan.

Ulkoasiainvaliokunta totesi ohjelmasta viime syksynä, että "konkreettiset ratkaisut jäävät yksin ohjelman toimeenpanon varaan".

Nahi pitää budjettitukea hyvänä esimerkkinä tästä. Kehityspoliittisessa ohjelmassa sanotaan, että budjettituen käyttöä kartoitetaan lähivuosina. Ulkoasiainvaliokunta, kehityspoliittinen toimikunta ja järjestöt ovat pitäneet sitä tärkeänä apumuotona maissa, joissa budjetin seuranta on läpinäkyvää. Silti budjettituen osuus Suomen kehitysyhteistyön rahavirroista on laskemassa.

"Hallitus linjasi viime vuonna, että kertomus katsoisi myös eteen päin, jotta eduskunta voisi vaikuttaa kehityspolitiikan tavoitteisiin ja suuriin linjaratkaisuihin. Tämä tavoite ei ole vielä toteutunut."

Metsäpolitiikka on kauppapolitiikkaa

Lausunnon antaneet tahot korostivat ulkoasiainvaliokunnan edessä, että Suomen pitää huomioida kehitysmaat myös kauppa- ja ympäristöpolitiikassa. Kepa nosti esimerkkinä esiin metsäsektoria koskevat kauppakysymykset.

"Metsähakkuiden ongelmat eivät ole vain maatasolla. Indonesiassa hakattu metsä ei päädy Jakartan huonekalukauppoihin, vaan kansainvälisille markkinoille. Siksi pitäisi miettiä, ovatko kaupan tavoitteet köyhyyden vähentämisen ja ilmaston kannalta hyviä."

Johdonmukaisuutta Nahi toivoo myös ilmastopolitiikkaan. Ilmastostrategiassa ei ole käsitelty tapoja, joilla Suomi tukisi kehitysmaiden päästövähennyksiä, vaikka köyhät maat tuottavat noin 40 prosenttia maailman päästöistä.

Lisää tietoa aiheesta