Kuva:
ICC
Uutinen

Järjestöt arvostelevat AU:n vaatimusta johtajien syytesuojasta

Afrikan unioni vaatii, että Kansainvälisen rikostuomioistuimen pitäisi myöntää syytesuoja vallassa oleville afrikkalaisille valtionjohtajille. Ihmisoikeusjärjestöt ja mielipidevaikuttajat kritisoivat esitystä.
Sanna Jäppinen
14.10.2013

Afrikan unionin jäsenmaat vaativat varta vasten koolle kutsutussa huippukokouksessa 12. lokakuuta, että vallassa oleville Afrikan valtioiden johtajille pitäisi taata syytesuoja Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa ICC:ssä. AU:n jäsenmaat lupasivat myös tukensa Kenialle, joka aikoo hakea YK:n turvallisuusneuvoston avulla syytteiden hylkäämistä presidentti Uhuru Kenyattaa kohtaan. 

Kenyattan oikeudenkäynnin on määrä alkaa marraskuussa. Kenian varapresidentin William Ruton oikeudenkäynti alkoi jo syyskuussa ja on jatkunut tänään 14. lokakuuta ICC:n päämajassa Haagissa. Kumpaankin kenialaista syytetään oman maan kansalaisiin kohdistuneista vakavista rikoksista vuoden 2007 vaalien jälkeen.

Kenian johtajien lisäksi vallassa olevista johtajista ICC:n syytettyjen listalla on Sudanin Omar al-Bashir, josta rikostuomioistuin antoi pidätysmääräyksen jo vuonna 2009, mutta jota ei ole vielä tähän mennessä saatu oikeuden eteen, BBC kirjoittaa. Al-Bashiria syytetään sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan

"Meidän tavoitteenamme ei ole ristiretki ICC:tä vastaan, vaan vakava kehotus ottaa Afrikan huolenaiheet todesta", totesi Etiopian pääministeri ja AU:n puheenjohtaja Hailemariam Dessalegn. Hänen mukaansa oikeudenkäynnit Sudanin ja Kenian presidenttejä vastaan voivat hankaloittaa maiden sisäisiä yrityksiä edistää rauhaa ja eri ryhmien välien sovittelua, AU:n verkkosivuilla kerrotaan.

Afrikan unioni on jo aiemmin arvostellut ICC:tä siitä, että sen huomio on kohdistunut epäoikeudenmukaisesti nimenomaan Afrikan maihin, BBC kirjoittaa. Kaikki ICC:n kahdeksan vireillä olevaa tapausta ovat Afrikassa: Kenian ja Sudanin lisäksi Kongon demokraattisessa tasavallassa, Libyassa, Malissa, Norsunluurannikolla ja Ugandassa.

Afrikan unionin 54 maasta 34 kuuluu ICC:hen. Kenia on uhkaillut eroavansa ICC:stä, ja asiasta keskusteltiin myös AU:n tasolla, mutta tälle ajatukselle ei jäsenmaiden keskuudesta löytynyt laajaa kannatusta.

"Lupa tappaa ilman seuraamuksia"

Muun muassa YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan ja nobelpalkittu arkkipiispa Desmond Tutu ovat kritisoineet Afrikan unionin syytesuojavaatimusta ja kokouksessa väläyteltyjä aikeita irrottautua ICC:stä.

"Sen sijaan, että puhutaan 'valkoisen miehen noitavainoista', ei ICC voisi olla nykyistä afrikkalaisempi, vaikka kuinka yrittäisi. 20 Afrikan maata oli mukana perustamassa ICC:tä, ja niistä 108 valtiosta, jotka alun perin liittyivät tuomioistuimeen, 30 oli afrikkalaisia. Viisi tuomioistuimen 18 tuomarista on afrikkalaisia, mukaan lukien tuomioistuimen varapresidentti", Tutu kirjoitta useissa lehdissä julkaistussa artikkelissaan.

"Ne johtajat, jotka yrittävät vältellä tuomioistuinta, ovat tosiasiassa hakemassa lupaa tappaa, runnella ja alistaa omaa kansaansa ilman seuraamuksia", Tutu jatkaa.

Myös kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostellet AU:n vaatimusta syytesuojasta.

"Unionin kannanotto antaa vääränlaisen kuvan siitä, että afrikkalaiset poliitikot pitävät omia poliittisia intressejään tärkeämpinä kun sotarikosten, ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten ja kansanmurhien uhreja", Amnesty Internationalin apulaisjohtaja Tawanda Hondora toteaa Capital News -uutissivustolla.

Human Right Watch -järjestö on samoilla linjoilla.

"Ehdotus väheksyy AU:n omaa peruskirjaa ja periaatteita oikeusvaltion tukemisesta, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja rankaisemattomuuden lopettamisesta. Mutta ennen kaikkea AU:n järkyttävä viesti afrikkalaisille on, että heidän johtajiensa tärkeysjärjestyksessä ylimpänä eivät suinkaan ole kehitys, hyvä hallinto ja perusoikeuksien kunnioitus, vaan se, että johtajat itse ovat oikeuden ulottumattomissa, hintaan mihin hyvänsä", Human Right Watchin Afrikan-osaston toiminnanjohtaja Daniel Bekele kirjoittaa järjestön verkkosivuilla.