Uutinen

Järjestöt ahtaalla Israelissa

Israelin lehdistössä väläytelty uusi järjestölaki on saanut alueella toimivat järjestöt huolestumaan toimintamahdollisuuksien kaventumisesta Lähi-idässä.
Esa Salminen
18.8.2009

Lehtitietojen mukaan Israelin hallitus harkitsee lakia, joka kieltäisi ulkomaisen rahoituksen sellaisilta maassa toimivilta kansalaisjärjestöiltä, joita se pitää luonteeltaan poliittisina. Käytännössä tiukentunut linja koskisi sellaisia toimijoita, jotka tarkkailevat ihmisoikeustilannetta palestiinalaisalueilla.

"He haluavat viedä huomion pois meidän esittämästämme kritiikistä", sanoo puhelimitse tavoitettu Yehuda Shaul israelilaisesta Breaking the Silence -järjestöstä.

Yehudan mukaan Israelin hallitus yrittää kyseenalaistaa, miksi ulkomaiset valtiot rahoittavat maassa toimivia kansalaisjärjestöjä, kuten Breaking the Silencea, joka saa tukea Britannian ja Hollannin suurlähetystöiltä.

Breaking the Silence on israelilaisten sotaveteraanien perustama järjestö, joka kerää palestiinalaisalueilla palvelleiden israelilaissotilaiden kokemuksia ja todistuksia ja levittää tietoa ihmisoikeusloukkauksista.

Yehuda Shaul epäilee, ettei esitys välttämättä päädy laiksi saakka, mutta näkee sen yhtenä esimerkkinä tiukemmasta ilmapiiristä. Shaulin mukaan valtio kontrolloi järjestöjen toimintaa yhä enemmän ja tekee kaikkensa, että huomio kiinnittyisi järjestöjen rahoitukseen eikä näiden sanomaan.

Suomalaisjärjestöt huolissaan

Uuden lainsäädännön kohteena ovat Israelissa rekisteröityneet järjestöt: eivät suomalaisjärjestöt tai heidän palestiinalaiset kehitysyhteistyökumppaninsa. Silti suomalaisjärjestöt pitävät kiristyvää tilannetta huolestuttavana toimintaympäristön ja koko alueen demokratisoitumisen kannalta.

"Monet israelilaiset järjestöt eivät kannata miehitystä ja toimivat myös palestiinalaisen kansalaisyhteiskunnan kanssa. Jos heidän rahahanansa katkaistaan, niin on sillä vaikutuksia palestiinalaisalueillakin", arvioi Outi Behm, Kirkon ulkomaanavun Lähi-idän toiminnan suunnittelija.

Behmin mukaan israelilaisten järjestöjen kohtelu vaikuttaa koko alueen tilanteeseen.

"Tällainen kansalaisyhteiskunnan toiminnan rajoittaminen on hyvin tyypillistä Lähi-idän alueella - vaikka Israel ei pidäkään siitä, että heidät lasketaan mukaan Lähi-itään. Usein tällaista rajoittamista perustellaan terrorismin vastaisena toimintana tai sanotaan, että jotkut järjestöt vaarantavat kansallisen yhtenäisyyden."

"Monet ihmisoikeusjärjestöt, jotka yrittävät tarjota vaihtoehtoja, leimataan joko vasemmistolaisiksi tai epäpatrioottisiksi", Behm kuvaa.

Kansalaisyhteiskunnan rooli yhteiskunnallisena vaikuttajana, palveluiden tuottajana, tiedottajana ja vapaaehtoistoiminnan kanavoijana tunnustetaan niin kansainvälisissä linjauksissa kuin Suomen kehityspoliittisessa ohjelmassakin.

Monien maiden suurlähetystöt tukevat kansalaisyhteiskuntia asemamaissaan. Suomen lähetystöissä rahaa kutsutaan Paikallisen yhteistyön määrärahaksi, jota jaetaan myös Israelissa - usein palestiinalaisalueiden hyväksi.

"Pidämme tärkeänä että kehitysyhteistyötä ja humanitaarista työtä tekevät kansalaisjärjestöt voivat jatkaa toimintaa Palestiinalaisalueilla", toteaa ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikön päällikkö Leo Olasvirta.

Tiedossa ei ole, että Suomen suurlähetystön rahoitusta paikallisille järjestöille olisi kyseenalaistettu.

"Ei rakenneta rauhaa"

Kirkon ulkomaanavun lisäksi palestiinalaisalueilla toimii useita muita suomalaisjärjestöjä. Yksi näistä on Vasemmistonuoret, jonka puheenjohtaja Dan Koivulaakso pitää kaavailtua lakia "äärimmäisen huolestuttavana".

"Tällaisella lainsäädännöllä ei tueta yhtään julkilausuttuja pyrkimyksiä rauhaan, vaan aivan päinvastoin. Tämä tekee ruohonjuuritason ja kaiken tason poliittisen vaikuttamistyön täysin mahdottomaksi", Koivulaakso pahoittelee.

Myöskään ulkomaiset järjestöedustajat eivät välty kaikilta epäilyksiltä: Palestiinaan nuorten demokratiakasvatukseen keskittyvää kehitysyhteistyöhanketta seuraamaan matkalla olleita Vasemmistonuorten edustajia pidettiin sen verran epäilyttävinä, että israelilaisen El Al lentoyhtiön turvatarkastajat pidättelivät heitä ensin Brysselissä siten, että suomalaiset myöhästyivät lennoltaan, ja Tel Avivissa heitä kuulusteltiin läpi yön.

"Tällaisissa asioissa usein on aika suuri merkitys mielivallalla, on lakeja tai käytäntöjä jotka mahdollistavat vaikka mitä, mutta niitä pannaan hyvin valikoivasti käytäntöön niin, että niillä voidaan painostaa toimijoita", kuvaa Länsirannalta tavoitettu Vasemmistonuorten Aleksi Lilleberg.

Lisää tietoa aiheesta