Uutinen

Järjestökentässä jako kolmeen

Järjestöjä on ministerin suulla kehotettu miettimään rohkeasti uusia avauksia koskien rooliaan kehitysyhteistyössä sekä työnjakoa ministeriön kanssa. Pohjaksi tälle työlle on hyvä luoda katsaus nykytilanteeseen.
Pasi Nokelainen
26.4.2006

Tukirahoituksen jakautuminen (lähde: Ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikkö)

Tukirahoituksen jakautumisesta kertovan taulokon isompaa versiota voit katsella lataamalla koneellesi jutun pdf-version.

Järjestöjen saama rahoitus on kasvanut viime vuosina ja suuntaus tulee ministeri Paula Lehtomäen mukaan jatkumaan.Esimerkiksi kuluvalle vuodelle järjestöjen kehitysyhteistyö- ja tiedotushankkeiden tukeen on budjetoitu 66,8 miljoonaa, kun vastaava summa oli viime vuonna 51,5 miljoonaa.

Ulkoministeriön ylitarkastaja Matti Lahtisen laskelmien mukaan parhaillaan on meneillään yli 760 erilaista järjestöhanketta, joista iso osa on aloitettu ennen vuotta 2006. Hankkeet voidaan tyypitellä niitä hallinnoivien tahojen mukaan kolmeen luokkaan: erityissäätiöiden, kumppanuus- sekä pienten ja keskisuurten järjestöjen hankkeisiin.

Säätiöiltä paljon pieniä puroja

Ulkoministeriön terminologiassa kansalaisjärjestöjen muodostamia Abilis- Kios- ja Siemenpuu-säätiöitä kutsuttiin aikaisemmin piensäätiöiksi; ehkä siksi, että niiden yhteenlaskettu tuki on huomattavasti kumppanuusjärjestöjä saamaa avustusta pienempi, yhteensä noin 3 miljoonaa.

Hankkeiden lukumäärällä, noin 300, mitattuna ne ovat kuitenkin suomalaisessa mittakaavassa varsin suuria. Säätiöt eivät toteuta omia hankkeita, vaan kanavoivat tukea suoraan vastaavanlaista työtä etelässä tekeville järjestöille, kansalaisliikkeille ja tutkimuslaitoksille.

Vammaisjärjestöjen Abilis-säätiö, Ihmisoikeusalan Kios sekä ympäristö- ja kehitysjärjestöjen Siemenpuu tekivät uudet kolmivuotiset rahoitussopimukset ulkoministeriön kanssa viime vuonna.

Puolet tuesta kumppanuusjärjestöille

Ulkoministeriön tavoitteena on, että noin puolet julkisesta tuesta menee kymmenelle kumppanuusjärjestölle, joista pienin on Frikyrlig Samverkan noin 760 000 euron vuosittaisella osuudella ja suurin helluntaiseurakuntien Fida reilun kuuden miljoonan osuudella ulkoministeriön kansalaisjärjestörahoista. Kumppanuusjärjestöjen vuosittaisten osuuksien laskeminen ei tosin ole yksiselitteistä, koska ne eivät ole mukana hanketukirumbassa, vaan niiden rahoitus perustuu kolmivuotisiin sopimuksiin.

Myös kumppanuusjärjestöjä koskee vaatimus 15 prosentin omavastuuosuudesta. Siten niiden kehitysyhteistyöhön käyttämät rahat ovat suuremmat kuin julkinen tuki. Esimerkiksi Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK käyttää kehitysyhteistyöhöntänä vuonna noin neljä miljoonaa, joista ulkoministeriön tukea on noin 3,4 miljoonaa. Loput rahat tulevat ammattiliitoilta.

Kaikille kumppanuusjärjestöille ulkoministeriö ei ole suurin rahoituksen lähde, koska niillä on muutakin toimintaa kuin varsinainen kehitysyhteistyö. Esimerkiksi Suomen Lähetysseura sai viime vuonna ministeriöltä tukea 4,5 miljoonaa euroa, kun seurakunnilta, muilta yhteisöiltä ja yksityisiltä lahjoittajilta saadut kannatustuotot olivat yhteensä 18,8 miljoonaa euroa.

Alle 30 000 euron hankkeet tyypillisimpiä

Muiden järjestöjen toteuttamista noin 200 hankkeesta tyypillisimpiä ovat vuositasolla suuruusluokaltaan alle 30 000 euron hankkeet, joita on noin kolmasosa. Näistäkin valtaosa jää alle 20 000 euron.

Ryhmä "muut järjestöt" on kuitenkin varsin sekalainen seurakunta. Joukossa on puolenkymmentä järjestöä, joiden yhteenlaskettu "hankesalkku" on suuruusluokaltaan 250 000-500 000 euroa ja toiset viisi joiden salkun koko on 500 001-750 000 euroa.

Näitä "melkein kumppanuusjärjestöjä" ovat ainakin lähetysyhdistys Kylväjä, Kuurojen Liitto, WWF, Suomen Pakolaisapu, Taksvärkki ja UFF.