Uutinen

Järjestöjen vapaaehtoistyö: Ammattimaista vapaaehtoisuutta

Vapaaehtoistyö kuuluu olennaisena osana etenkin pienten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön. Omalla vapaa-ajalla virkataan tilkkupeittoja Äiti Teresalle, kerätään rahaa Afrikan nälkäisille ja matkustetaan maan ääriin opettamaan naisille käsityötaitoja.
Auli Starck
1.5.2004

Samalla kun kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyömäärärahat ovat lisääntyneet, myös kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen määrä on kasvanut. Kilpailu rahasta on kiristynyt ja vaatimukset tuen saamiseksi ovat koventuneet: taloushallinnossa on oltava ammattimainen ote ja monisivuisiin hakemuslomakkeisiin on osattava kirjata niin hankkeen vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja ympäristöön kuin ongelma-analyysit ja indikaattoritkin. Vaatimuksilla ajetaan parempaa laatua järjestöjen kehitysyhteistyöhön. Monet pienet järjestöt ovat kuitenkin ilmaisseet huolensa järjestöjen kehitysyhteistyön ammattimaistumisesta.

"Suuret kumppanuushankkeet toimivat aivan eri volyymilla kuin pienten, täysin vapaaehtoistyövoimin pyörivien järjestöjen hankkeet. Kumppanuushankkeita toteuttaa suuri palkkatyöläisten armeija, jolla on aikaa ja mahdollisuuksia paneutua hankesuunnittelun kiemuroihin", sanoo Suomi-Nicaragua-seuran puheenjohtaja Antti Pelttari.

Onko auttamishalulla enää merkitystä?

Rahapussin avaaminen ei ole ainoa keino auttaa. "Omalla vapaa-ajallaan voi tehdä paljon järjestöissä, ja kaikki työ on yhtä arvokasta meille, oli se sitten postitusta tai erityisosaamista", kertoo Suomen Unicefin projektisuunnittelija Mari Hakojärvi, joka aloitti työuransa UNICEFissa vapaaehtoisena. Palkkatyötä tekevien ja vapaaehtoisten yhteistyö sujuu Hakojärven mielestä Unicefissa erittäin hyvin.

Suomi-Vietnam-seura taas pyörii täysin vapaaehtoisvoimin."Seuran kehitysyhteistyöhankkeen hallinnoinnin ja tiedotuksen lisäksi vapaaehtoiset järjestävät tapahtumia ja ovat kirjoittaneet kirjoja Vietnamiin liittyen", kertoo yhdistyksen sihteeri Susanna Kariluoto.

Vapaaehtoisten motiivina on yleensä puhdas auttamisen halu. Hakojärvi ja Kariluoto muistuttavat, että vapaaehtoisena oppii myös paljon itse ja saa kavereita. "Kiinnostuneita on paljon, mutta sellaisia vapaaehtoisia ei ole helppo löytää, joilla olisi aikaa osallistua aktiivisesti seuran toimintaan", Kariluoto harmittelee. Unicef panostaa vapaaehtoistyön organisointiin. "Meillä pyritään siihen, että vapaaehtoiset saavat itse vaikuttaa työtapoihinsa", Hakojärvi selittää vapaaehtoisten sitoutumista.

Vapaaehtoistyötä hyvinvointivaltiossa

Vapaaehtoistyön asemaan Suomessa on vaikuttanut se, että valtio ja kunta ovat perinteisesti pitäneet heikoimmistaan huolta. Ilmaiset kansakoulut, neuvolat, lastentarhat, vanhainkodit ja muut hyvinvointivaltion tukipilarit ovat taanneet köyhillekin hyvän elämän ja mahdollisuuden sosiaaliseen nousuun