Uutinen

Järjestöjen kiinnostus EU-rahoitukseen lisääntynyt

Suomalaiset järjestöt hakevat entistä useammin EU:n yhteisrahoituslinjalta rahoitusta kehitysyhteistyöhön ja kansainvälisyyskasvatukseen. Hakijoiden määrä yhteisrahoituslinjalla nousi viime vuonna viiteentoista hakemukseen, kun edellisvuonna hakijoita oli neljä.
Sini Kuvaja
15.3.2005

 Kuva: Kehys ry:n pääsihteeri Rilli Lappalainen. (Kuvaaja: Sini Kuvaja)
Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehys ry:n pääsihteeri Rilli Lappalainen kertoo, että järjestöjen kiinnostus EU-rahoitukseen on selvästi lisääntynyt. Osittain syynä on ulkoministeriön tiukentunut rahoitusseula, mutta suuri osa kiinnostuksesta selittyy myös Kehyksen laajentuneella toiminnalla. Järjestöille on tarjolla neuvontaa ja koulutusta EU-rahoituksesta sekä hankehautomo, jossa hakemuksia käydään kohta kohdalta läpi järjestöjen kanssa.

Suomen EU-jäsenyyden aikana hakijoita on toistaiseksi ollut noin kolmisenkymmentä, näistä rahoitusta on saanut noin puolet.

"Pääsääntöisesti hakijat ovat suuria järjestöjä, mutta myös pienemmät järjestöt kuten Caritas, Indigo sekä Ympäristö ja kehitys ovat saaneet EU:lta rahoitusta", Lappalainen toteaa.

"Hakemuksen kirjoittaminen vaatii enemmän aikaa kuin esimerkiksi UM-rahaa haettaessa. Järjestöille on haastavaa se, että esimerkiksi yhteisrahoituslinjalla vain 17 prosenttia hakemuksista hyväksytään. Rahan saanti ei kuitenkaan ole ylivoimaista, jos varaa hakuun riittävästi aikaa", Lappalainen rohkaisee.

EU-rahoituksen haussa järjestöjen kannattaa myös yhdistää voimansa. Esimerkiksi Yk-liitto ja Pakolaisapu ovatkin hakeneet yhdessä slovakialaisen People in peril -järjestön kanssa rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeelle.

Rahoitus muuttuu

EU-rahoituksessa on tapahtunut ja tapahtuu lähivuosina paljon muutoksia. Hallinnon hajottaminen on siirtänyt hankehallinnon etelän EU-lähetystöihin, joissa seurataan hankkeiden toteutusta. Esimerkiksi Ugandassa toimiva järjestö raportoi siis rahojen käytöstä Ugandan EU-lähetystöön.

Kun tähän asti järjestöt ovat voineet hakea rahoitusta yli 70 budjettilinjalta, tulevina vuosina linjoja on huomattavasti vähemmän. EU:ssa pyritään eroon pienistä budjettilinjoista, jotka ovat raskaita hallinnoida. Järjestöt ovat huolissaan siitä, säilyykö niillä tulevaisuudessakin oikeus saada rahaa eri budjettilinjoilta.