Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö voi olla esimerkiksi ammatillista koulutusta tai työpaikkojen luomista.
Kuva:
Pierre-Yves Babelon
Shutterstock
Uutinen

Järjestöjä toivotaan mukaan kauppaa tukevaan kehitysapuun

Voimakkaasti kasvanut kauppaa tukeva kehitysapu ei ole juuri innostanut kehitysjärjestöjä — eikä houkutellut elinkeinoelämän järjestöjä apukentälle.
Esa Salminen
22.3.2013

Kauppaa tukeva kehitysapu (Aid for Trade, AfT) lisääntyi voimakkaasti edellisellä hallituskaudella: rahamäärä nousi 32 miljoonasta eurosta 120 miljoonaan neljässä vuodessa.

Vaikka Suomen kehitysyhteistyömäärärahatkin kasvoivat, kasvoi kauppaa tukeva apu keskimääräistä nopeammin. Se olikin kehitysministeri Paavo Väyryselle painopistealue. Vuoden 2012 luvut valmistuvat huhtikuussa, mutta merkittävästi ne ei eivät ole ministeri Heidi Hautalan kaudella muuttuneet.

Kauppaa tukeva apu ei kuitenkaan ole oma rahoituslinjansa, muistuttaa AfT-koordinaattori Pertti Ikonen ulkoministeriöstä.

"Se kattaa kehitysyhteistyön muun muassa maatalouden, metsätalouden, energian, ICT:n, yksityisen sektorin kehittämisen, kauppapolitiikan ja kaupan sääntöjen kehittämisen sekä ulkomaankaupan helpottamisen aloilla."

Suomalaisjärjestöjä tullaan rohkaisemaan

Kauppaa tukeva apu kanavoituu lähes kaikkien kehitysyhteistyön rahoitusinstrumenttien kautta. Ikosen mukaan suomalaisilla kansalaisjärjestöillä voisi kuitenkin olla nykyistä enemmän annettavaa esimerkiksi yrittäjyyden, elinkeinojen ja ammattikoulutuksen saralla.

Ikosen mukaan seuraavalla kansalaisjärjestöjen hanketuen hakukierroksella yritysyhteistyöhön tullaankin rohkaisemaan.

Myös liikekumppanuusohjelman Finnpartnershipiin on lisätty järjestöjä mahdollisesti hyödyttäviä hakumahdollisuuksia: mukaan on otettu konsortiohaku, jossa hakijatahot voivat olla yrityksiä, järjestöjä, oppilaitoksia tai muita toimijoita. Erityisesti Finnapartnershipiltä kannattaa hakea tukea köyhimpiä ihmisiä hyödyttäviin liiketoimintahankkeisiin ja ammattikoulutukseen.

Vaikka kehitysjärjestöt eivät toimisikaan kaupan kanssa, ne saattavat silti olla hyödyksi.

"AfT ei toimi umpiossa suhteessa muuhun kehitysapuun ja kehitystä edistävään toimintaan, vaan esimerkiksi koulutustason parantaminen auttaa pitkällä aikavälillä myös kehitysmaiden taloutta", Pertti Ikonen sanoo.

Teoriassa myös voittoa tavoittelemattomat elinkeinoelämän järjestöt voisivat toimia kehitysyhteistyössä.

"Näitä keskusteluja on käyty EK:n ja Suomen yrittäjien kanssa, mutta sellaista kipinää ei ole vielä syttynyt", Ikonen sanoo.

Evaluaatio: Vaikutus köyhyyteen epäselvä

Brittijärjestöt Traidcraft ja Cafod julkaisivat maaliskuussa 2013 arvioinnin, jonka mukaan AfT-avun linkit köyhyyden vähenemiseen eivät ole selvät.

Se ei kuitenkaan ole tämän tyyppisen avun, vaan kaiken kehitysavun ongelma: kun arvioinnit tehdään pian hankkeiden tai ohjelmien päättymisen jälkeen tai hankkeiden aikana, ei pitkäaikaisia vaikutuksia vielä voi nähdä. Samoin kuin kaikkea apua, myös kauppaa tukevaa apua vaivaa niin sanottu attribuutio-ongelma: kun ihmisten köyhyyteen ja rikkauteen vaikuttaa niin moni tekijä investoinneista luonnonoloihin, on yhden toimen vaikutusta lähes mahdotonta arvioida.

Evaluaatio suomii Britannian ja Euroopan komission kauppaa tukevaa apua siitä, että se saattaa keskittyä kaupan kehittämiseen yleisesti, ja usein perusteet köyhyyden vähentämiselle pelkistyvät talousteorioihin ja välillä arvailuihin. Suurin osa annetusta AfT-rahoituksesta on mennyt keskituloisiin maihin, joissa kauppaa käydään köyhimpiä maita enemmän.

Suomen kohdalla on Ikosen mukaan toisin.

"Suomen AfT toimii aivan samojen periaatteiden mukaisesti kuin muukin kehitysapu. Seitsemästä pääkohdemaasta kuusi on matalan tulostason maita ja yksi, Vietnam, alemman keskitulotason maa. Myös alueellinen AfT kohdentuu suurimmaksi osaksi matalan tulotason maihin. Suunta on vieläpä entisestään vahvistaa köyhien kehitysmaiden osuutta AfT:stä."

AfT:n tavoite ei ole Ikosen mukaan lisätä vain kauppaa: suurin osa kauppaa tukevasta avusta menee tuotannollisen kapasiteetin kehittämiseen ja taloudellisen infrastruktuurin kehittämiseen. Sillä tavoin pyritään luomaan työpaikkoja ja tukemaan yrittäjyyttä.

"Kauppa voidaan nähdä eräänlaisena lopputulemana muun muassa tuotannon ja infrastruktuurin kehittämisestä."

Artikkeli perustuu sähköpostihaastatteluun sekä Pertti Ikosen puheeseen kansalaisjärjestöseminaarissa 22. maaliskuuta.