Kuva:
Shutterstock
Uutinen

Järjestö haastoi Kenian oikeuteen Mauritiuksen verosopimuksesta

Tax Justice Network African mukaan Mauritiuksen kanssa solmittu sopimus rikkoo perustuslain linjauksia hyvästä hallinnosta ja johtaa veropakoon.
Matti Ylönen
15.10.2014

Kenian pääkaupungista Nairobista käsin toimiva kansalaisjärjestö Tax Justice Network Africa on haastanut Kenian valtion oikeuteen. Tavoitteena on pysäyttää heinäkuussa 2015 voimaan tuleva verosopimus, jonka maa on solminut Mauritiuksen veroparatiisin kanssa.

Sopimus solmittiin alun perin toukokuussa 2012. Haasteessa vastaajaksi on nimetty Kenian valtiosihteeri, Kenian verohallinto sekä oikeuskansleri.

Kyseessä on mahdollisesti ensimmäinen kerta, kun valtio joutuu oikeuteen itse solmimastaan verosopimuksesta. Kansalaisliikkeiden ja -järjestöjen toiminnassa lähimmät vertailukohdat löytyvät velkakampanjoista, kun velka-aktivistit ovat kyseenalaistaneet joidenkin kehitysmaiden velkojen lainmukaisuutta.

Oikeusjutusta raportoivat kenialaiset The Star, The Standard ja West FM -mediat.

Perustuslain vastainen?

Tax Justice Network Africa vetoaa haasteessaan perustuslain pykäliin, jotka painottavat hyvää hallintoa, läpinäkyvyyttä ja kestävyyttä. Järjestön mukaan verosopimus vaarantaisi maan talouskasvun, kehityksen ja verotulot.

Verosopimuksilla pyritään tyypillisesti muun muassa välttämään saman tulon verottamista kahteen kertaan kahdessa eri maassa. Veroparatiisien kanssa solmittavat verosopimukset johtavat kuitenkin usein tilanteisiin, joissa tuloja ei veroteta missään valtiossa.

Tuloja kerrytetään esimerkiksi erilaisina hallintopalkkioina veroparatiisiin, jossa ei ole mitään todellista liiketoimintaa. Ilman verosopimusta tällaiset keinotekoiset järjestelyt voidaan usein sivuuttaa verotuksessa ja verottaa voittoja maassa, jossa todellinen liiketoiminta tapahtuu.

Verosopimusvaltioiden kanssa tällaista sivuuttamista ei voida yleensä tehdä. Huonosti neuvotellut tai väärien valtioiden kanssa solmitut verosopimukset voivat siten luoda yrityksille turvallisen tavan vältellä veroja. Tätä pelkoa tuo esiin myös Tax Justice Network Africa.

"Oikeuslaitoksen täytyy ryhtyä toimiin, kun poliittiset päätökset ovat taloudellisesti kestämättömiä ja rikkovat perustuslakia", järjestön juristi Gitobu Imanyara sanoi lehdistötilaisuudessa.

Syytteessä esiin nostettu valtiosihteeri Henry Rotich puolusti sopimusta The Standard -lehdelle.

"Saamme houkuteltua tämän sopimuksen avulla Keniaan pääomainvestointeja,  jotka tuovat maahan ulkomaanvaluuttaa ja töitä kansalaisillemme", Rotich  totesi.

Oikeuskäsittelyn ensimmäinen kuuleminen järjestetään 14. marraskuuta 2014.

Verosopimukset esillä myös Suomessa

Keniassa käynnistyvä oikeusjuttu on esimerkki siitä, kuinka valtioiden verosopimusten luomat porsaanreiät herättävät yhä laajempaa keskustelua eri maissa.

Kolmetoista Afrikan valtiota on solminut verosopimuksen Mauritiuksen kanssa. Eniten julkisuutta Mauritius on saanut kuitenkin Intian kanssa solmimastaan verosopimuksesta. Vuonna 2011 yli 23 prosenttia Intiaan tulevista sijoituksista tehtiin Mauritiuksen kautta.

Tätä sopimusta ollaan parhaillaan uudistamassa. Intiassa on käyty paljon keskustelua siitä, että Mauritiuksen käyttö verosuunnittelussa täytyy saada loppumaan.

Suomessa verosopimuksista on keskusteltu vähän. Ne nousivat kuitenkin puheenaiheeksi lokakuun alussa, kun Finnwatch-järjestö julkaisi aihetta käsittelevän raportin "Rikkinäinen veropalapeli". Sen mukaan Suomi on tukenut haitallista verokilpailua solmimalla verosopimuksia tunnettujen veroparatiisien kuten Kyproksen, Luxemburgin ja Singaporen kanssa.

"Vastoin kehityspoliittisia tavoitteita osassa verosopimuksia rajoitetaan myös kehittyvien maiden verotusoikeutta ilman perusteluita", Finnwatch totesi tiedotteessaan.