Kuva:
IStock
Uutinen

IPCC: Päästöt vaarantavat köyhyyskamppailun

Kansainvälisen ilmastopaneelin yhteenvetoraportissa vaaditaan nollaamaan kaikki fossiiliset päästöt vuoteen 2100 mennessä tai muutoin köyhyyden ja nälän poistaminen maailmasta vaikeutuu oleellisesti.
Jukka Aronen
4.11.2014

YK:n ilmastopaneelin viides yhteenvetoraportti julkaistiin sunnuntaina Kööpenhaminassa. Dokumentti kokoaa yhteen viimeisten 13 kuukauden aikana julkistetut kolme osaraporttia, jotka käsittelivät ilmastonmuutoksen luonnontieteellistä perustaa, vaikuttavuutta ja hillintää.

Yhteenvedon ovat allekirjoittaneet kaikki ilmastopaneelin 195 jäsenmaata.

Raportissa todetaan, että kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä on ennätyksellisen suuri. Viimeiset kolme vuosikymmentä ovat olleet maapallon lämpimimpiä sitten 1850-luvun - ja jos tarkastelu rajataan pohjoiseen pallonpuoliskoon, lämpimpiä sitten 600-luvun.

Ilmastopaneelin pääviesti on, että päästöt on käytännössä lopetettava kokonaan vuoteen 2100 mennessä. Ellei näin tehdä, seuraukset ovat "katastrofaalisia".

Paneelin mukaan ilmastonmuutoksen ympärille kasaantuvat riskit ovat niin suuria, että toteutuessaan ne pysäyttäisivät, tai jopa laittaisivat peruutusvaihteelle köyhyyden- ja nälänvastaisen kamppailun. Näin käy, jos kasvihuonekaasuja päästetään ilmakehään nykyisellä vauhdilla.

Uusiutuvia ja energiatehokkuutta

Millä keinoin ilmastonmuutos sitten pysäytetään?

"Jos haluamme pitää lämpenemisen alle kahdessa asteessa, niin vuosisadan puoleenväliin mennessä meidän pitää kolmin- tai nelinkertaistaa uusiutuvista lähteistä saatavan energian määrä", sanoi ilmastopaneelin johtaja Rajendra K. Pachauri raportin julkistamistilaisuudessa BBC:lle.

Pachauri painotti uusiutuvan energian lisäksi energian säästämistä, hiilen talteenottoa, metsitystä ja metsäkadon pysäyttämistä.

Ilmastopaneelin jäsenet sanovat joutuneensa ottamaan hiilen talteenoton agendalle, koska muut menetelmät eivät tunnu riittäviltä. Hiilenkaappaus on kuitenkin saanut ristiriitaisen vastaanoton. Teknologiaa ei vielä ole olemassa, ja bioenergiaan yhdistettynä talteenotto vaatisi suunnattoman suuria maa-aloja, mikä puolestaan vaarantaisi ruokaturvaa.

Jos hiilen talteenotto ei onnistu suurella mittakaavalla, vaihtoehdoksi jää Pachaurin mukaan liikenteen ja rakennusten energiatehokkuuden lisääminen.

"Etenkin henkilö- ja rahtiliikenne vaatisi suuren rakenteellisen muutoksen, jotta fossiilista päästäisiin eroon."

Globaalin kulutuksen on ennustettu kasvavan 300-900 prosenttia nykyisestä vuosisadan loppuun mennessä. Raportissa esitetyt, lämmönnousun kahteen asteeseen rajaavat hillitsemistoimenpiteet kutistaisivat arviota 3-11 prosenttiyksiköllä.

Tuhannen miljardin katto

Raportissa vaaditaan maailman valtioita leikkaamaan fossiilisten polttoaineiden päästöt nollaan vuosisadan loppuun mennessä.

Kenties leikkaamista oleellisempi tieto on kuitenkin se, miten paljon hiilidioksidia voidaan vielä turvallisesti laskea ilmakehään.

Raportin mukaan ihmiskunnan käytettävissä oleva "hiilibudjetti" on noin 2 900 gigatonnia hiilidioksidia skenaariossa, jossa globaali keskilämpötila ei 66 prosentin todennäköisyydellä nouse yli kahden asteen vuoteen 2100 mennessä.

Koska hiilidioksidia on päästelty ilmaan jo pitkään, IPCC:n arvion mukaan budjetista on jäljellä vielä noin 1 000 gigatonnia hiilidioksidia.

350.org-ilmastojärjestöä johtava Bill McKibben muistutti jo pari vuotta sitten laajalle levinneessä artikkelissaan, että energiafirmojen reserveissä on todistetusti ainakin 2 795 gigatonnin päästöjen edestä kaasua, öljyä ja hiiltä, joten suurin osa varannoista pitäisi jättää hyödyntämättä. Samaan aikaan yhtiöt käyttävät kuitenkin 600 miljardia dollaria vuosittain uusien löydöksien etsintään.

Toisaalta kasvihuonekaasujen vähentämiseen ja muunlaiseen ilmastonmuutoksen hillintään käytetään vuositasolla alle 400 miljardia dollaria, mikä on vähemmän kuin ExxonMobilen vuositulot.

Yksi raportin kirjoittajista, Oxfordin yliopistossa työskentelevä ilmastotieteilijä Myles R. Allen peräänkuulutti New York Timesissä poliittista keskustelua tuhannen gigatonnin hiilibudjetin jakamisesta maiden kesken.

"Jos mitään keskustelua hiilibudjetista ei synny (valtioiden välille), se on tietoinen päätös hylätä koko ilmastonmuutosongelman käsittely."

Valtiot ovat usein avainasemassa fossiilisten suhteen. Ne päättävät luvista, joiden turvin yritykset rakentavat lisää hiilivoimaloita ja jalostamoita, ja ne myös tukevat fossiilisten polttoaineiden käyttöä 600 miljardilla joka vuosi.

Monet kehitysmaat, kuten esimerkiksi Intia, suhtautuvat kriittisesti hiilibudjettiin, tai haluavat ainakin, että niille myönnettävä päästöosuus olisi suhteessa suurempi kuin historiallisesti enemmän päästöjä laskeneiden teollisuusmaiden.

Kohti Pariisia

Pallo on seuraavaksi maailman hallituksilla, joiden pitää esittää YK:lle omat leikkaustavoitteensa ensi vuoden maaliskuuhun mennessä. Ja marraskuussa alkaa Pariisissa suuri ilmastokokous, josta toivotaan sitovaa maailmanlaajuista sopimusta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Ilmastopaneelin pahimmassa skenaariossa mitään sopimusta ei synny, eikä valtioilla ole halua sitoutua mittaviin korjausliikkeisiin. Tässä uhkakuvassa maailman lämpötila nousisi 2,6-4,8 asteella vuosisadan loppuun mennessä.

"Jos viiden asteen nousu vuoteen 2100 mennessä ei kuulosta suurelta, kannattaa pitää mielessä, että globaali keskilämpötila oli viime jääkauden aikana vain neljä tai viisi astetta vähemmän kuin nyt", muistuttaa The Guardian -lehden ilmastotoimittaja Adam Vaughan.