Melanie Mukamana (toinen vas.) on 38-vuotias maanviljelijä Etelä-Ruandasta. Epävakaaksi muuttunut sää vaikeuttaa viljelyä, ja perheenäidin päivittäinen haaste on hankkia ruokaa viidelle lapselleen. "Liika auringonpaiste aiheuttaa kuivuutta. Ja sitten kun sataa, määrät ovat vääriä", Mukamana kertoo.
Kuva:
Will Boase
Tearfund
Uutinen

IPCC: Luvassa lämpimämpi, märempi ja rankempi maailma

Köyhimmät maat altistuvat eniten ilmastonmuutoksen negatiivisille vaikutuksille. Kehitysmaissa tarvitaan sopeutustoimiin 70-100 miljardia dollaria vuosina 2010-2050, arvioi hallitustenvälinen ilmastopaneeli.
Jukka Aronen
31.3.2014

YK:n hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viidennen raportin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista käsittelevä osa julkistettiin tänään Japanin Yokohamassa

195 maan hyväksymässä raportissa on käyty läpi aiempaa laajempi määrä tutkimuksia, ja analyysiin on mahdutettu tuloksia monen eri tieteenalan piiristä, muun muassa yhteiskuntatieteistä.

Planeettaamme potentiaalisesti kohdistuvista ongelmista on koottu hengästyttävän pitkä lista. Mukana ovat kaikki maantieteelliset alueet, ekosysteemit ja ihmisen toimintaan liittyvät ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat.

Informaatiotulvan keskeltä esiin nouseva perussanoma on, että ilmastonmuutos aiheuttaa vakavia riskejä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnille kaikkialla maailmassa.

Ja että ilmastonmuutos on jo käynnissä.

Vaikutus näkyy ympäri maailman lisääntyneinä luonnonkatastofeina, kuten Eurooppaa koetelleina helleaaltoina, jäätiköiden sulamisena ja merenpinnan nousuna, tiivisti Suomen IPCC-työtä johtava Petteri Taalas Suomen ympäristökeskuksessa pidetyssä ilmastoraportin julkistamistilaisuudessa.

Köyhät kärsivät eniten

Raportti painottaa, että ilmastonmuutoksen negatiivisille vaikutuksille altistuvat etenkin köyhimmät maat Afrikassa ja Aasiassa.

Ilmastonmuutoksen odotetaan hidastavan kehitysmaiden talouskasvua kuluvan vuosisadan aikana ja sitä kautta vaikeuttavan uusien työpaikkojen ja elinkeinojen syntymistä.

Ilmastonmuutos vaikeuttaa myös köyhyyden vähentämistä, ja voi jopa lisätä köyhyyttä suurimmassa osassa kehitysmaita, etenkin kaupungeissa ja ilmastonmuutoksen aiheuttamilla uusilla nälkäalueilla. Tässä skenaariossa negatiiviset, taloudellista epätasa-arvoa lisäävät vaikutukset ulottuvat myös teollisuusmaihin.

Ruoantuotannon odotetaan puolestaan vaikeutuvan, vaikka tuotantoon liittyy myös suuri joukko tekijöitä, joiden vaikutusta on vaikea arvioida, kuten MTT:n vanhempi tutkija Kaija Hakala totesi.

Vaikka ruoantuotanto on kasvanut viimeisten 40 vuoden aikana, voidaan osoittaa, että joillakin alueilla ilmastonmuutos on jo nyt pienentänyt satoja. Jatkossa viljelyalueille povataan lisää äärioloja: rankkasateita, kuumia hellejaksoja ja kuivuutta.

Eniten ruoantuotannon ongelmat iskevät niihin köyhiin palkkatyön varassa oleviin talouksiin, jotka ostavat oman ruokansa. Näin ennustetaan tapahtuvan etenkin alueilla, joilla on heikko ruokaturva ja suuri epätasa-arvo, kuten Afrikassa. Kääntäen voi myös ennustaa, että jotkut itsenäiset viljelijät saattavat jopa hyötyä tilanteesta.

Erityinen ongelma tulee olemaan vedensaanti. Asteen nousu lämpötilassa vähentää subtrooppisten alueiden vesivaroja 20 prosentilla. Jos nousua tapahtuu neljä astetta, kuten nykyiseen päästötahtiin perustuva kehityskäyrä ennustaa, vesivarat heikkenisivät peräti 80 prosentilla.

Sopeuttamistoimet jo käynnissä

Raportin mukaan kehitysmaissa tarvittaisiin 70-100 miljardin dollarin edestä sopeuttamistoimia vuosittain aikavälillä 2010-2050.

Vaikka köyhissä maissa on vaikeampi tehdä sopeutumistoimia kuin rikkaissa, niissäkin hyödyttäisiin suuresti vakuutuksista, sosiaalisista turvaverkoista ja ympäristökatastrofien riskienhallinnasta.

Afrikassa on jo otettu ensimmäiset sopeutustoimiin liittyvät askeleet. Suurin osa hallituksista on luonut järjestelmiä riskienhallinnalle, teknologian ja infrastruktuurin muuttamiselle, ekosysteemien tukemiselle, perusterveydenhuollon takaamiselle ja elinkeinojen monipuolistamiselle. Järjestelmät ovat kuitenkin vasta alkutekijöissään ja enemmänkin yksittäisiä tekoja kuin yleinen trendi.

Aasiassa on puolestaan keskitytty varhaisvaroitusjärjestelmiin, vesiresurssien hallintaan, kestävään metsätalouteen ja mangrovemetsien uudelleenistutukseen.

Jatkoa huhtikuussa

IPCC:n edellisestä, vuonna 2007 julkaistusta raportista on kulunut jo seitsemän vuotta.

Nyt työstettävä viides raportti koostuu tänään julkistetun osaraportin ohella ilmaston tilaa käsittelevästä osaraportista, joka julkistettiin viime syyskuussa Tukholmassa sekä ilmastonmuutoksen hillintää käsittelevästä osaraportista, joka viimeistellään Berliinissä 7.-11.4.

Kaikkien osaraporttien yhteenveto valmistuu syksyllä 2014.