Korppikotkarahastoilla tarkoitetaan rahastoja, jotka ovat erikoistuneet ostamaan roskalainoja ja perimään valtioilta niiden arvoa täysmääräisesti takaisin.
Kuva:
Shutterstock
Uutinen

Investointisuojasopimuksilla lypsetään rahaa Euroopan kriisimailta

Keinottelijat rahastavat kahdenvälisten investointisuojasopimusten avulla pikavoittoja Euroopan kriisimailta, kertoo Transnational Instituten ja Corporate Europe Observatoryn tuore raportti. Ongelman uskotaan kärjistyvän lähivuosina edelleen.
Matti Ylönen
24.3.2014

Kansainväliset sijoittajat ovat tehneet suuria voittoja kieltäytymällä osallistumasta Kreikan velkajärjestelyyn, kertoo Transnational Instituten ja Corporate Europe Observatoryn tuore raportti "Profiting from the Crisis: How corporations and lawyers are scavenging profits from Europe’s crisis countries".

Samat ongelmat riivaavat raportin mukaan Kyprosta ja Espanjaa. Espanjalta sijoittajat hakevat yli 700 miljoonan euron korvauksia. Vaatimukset Kyprokselta nousevat yli miljardiin. Kreikalta vaadittujen korvausten suuruus ei ole tiedossa.

Ongelman keskiössä ovat investointisuojasopimukset. Niillä tarkoitetaan sopimuksia, joiden tarkoituksena on suojata yritysten sijoituksia poliittisilta riskeiltä ja lisätä ennakoitavuutta. Valtioiden intresseissä on houkutella sopimusten avulla alueelleen lisää investointeja. Sopimuksia on solmittu yli 3 000 kappaletta.

Raportin mukaan sopimusten tulkinta suosii liiaksi sijoittajia valtioiden kustannuksella.

Investointisuojasopimusten ongelmista on keskustelu viime kuukausina myös Suomessa liittyen Eroopan unionin ja Yhdysvaltojen välille kaavailtuun TTIP-kauppasopimukseen. Kauppasopimuksen osaksi on suunniteltu investointisuojasopimusta, joka antaisi yrityksille monia mahdollisuuksia haastaa valtioita oikeuteen.

Transnational Instituten ja Corporate Europe Observatoryn raportti muistuttaa, että samat ongelmat näkyvät jo nyt kahdenvälisten investointisuojasopimusten kautta.

Välimiesoikeudet suosivat sijoittajia

Investointisuojasopimukset tarjoavat sijoittajille mahdollisuuden haastaa valtio oikeuteen, jos he uskovat valtion rikkoneen sopimusehtoja. Oikeudenkäyntien suman laukaisee usein velkajärjestely, mutta niiden kohteeksi voi joutua myös muista syistä.

Ruotsalainen Vattenfall haastoi Saksan vuonna 2012 oikeuteen päätöksestä luopua ydinvoimasta. Philip Morris syyttää Australiaa tupakkalainsäädännön kiristämisestä. Lone Pine -kaasuyhtiö haastoi Kanadan oikeuteen sen jälkeen, kun Kanada kielsi tilapäisesti ympäristölle ongelmallisen liuskekaasun porauksen. Tapausten käsittelyt ovat kesken.

Oikeudenkäynnit pidetään kolmen juristin välimiesoikeuksissa. Tuomareilla ei ole kiinteää palkkaa, vaan he saavat ansioita käsiteltyjen juttujen määrän mukaan.

"Välimiesoikeuksien päätökset tulkitsevat usein investointisuojasopimusten epämääräisiä lausekkeita sijoittajien hyväksi. Näin myös tuomarien tulovirta jatkuu", raportissa todetaan.

Euroopassa ongelmat keskittyvät erityisesti velkakriisimaihin. Espanja, Kreikka ja Kypros ovat kaikki joutuneet vuorollaan oikeusjuttujen kohteeksi velkajärjestelyjen tai velkakriisin estämiseksi tehtyjen päätösten vuoksi.

Oikeustaisteluissa hävityt rahat heikentävät valmiiksi hankalassa tilanteessa elävien kansalaisten asemaa entisestään, raportti toteaa. Se syyttää sijoittajia ahneudesta. Suurin osa oikeusjutuista liittyy sijoituksiin, jotka on selvästi tehty keinottelutarkoituksessa.

Kreikka maksoi korppikotkarahastoille

Kreikan velat olivat keväällä 2010 riskisijoitus. Luottoluokituslaitokset olivat alentaneet velkojen luottoluokitusta roskalainaluokkaan, ja konkurssin uhka leijui ilmassa. Slovakialainen Postová Bank päätti ostaa Kreikan velkakirjoja tilanteessa, jossa suurin osa muista sijoittajista pyrki pääsemään eroon sijoituksistaan. Kyse oli siis riskisijoituksesta.

Kun Kreikka ajettiin vuonna 2012 velkajärjestelyyn, hyväksyi suurin osa sijoittajista velkojensa nimellisarvon leikkauksen. Postová Bank valitsi toisin, ja haastoi Kreikan välimiestuomioistuimeen. Se lähti perimään Kreikalta koko velkasummaa vedoten Kreikan ja Slovakian väliseen investointisuojasopimukseen. Tapauksen käsittely on kesken.

Myös korppikotkarahastot ovat haistaneet Kreikassa rahanteon mahdollisuuksia. Dart Management ja joukko muita korppikotkarahastoja uhkasi toukokuussa 2012 haastaa Kreikan oikeuteen 436 miljoonan euron saatavista. Toimitusministeriön tuolloin johtama Kreikka suostui oikeusjutun pelossa vaatimuksiin.

Korppikotkarahastoilla tarkoitetaan rahastoja, jotka ovat erikoistuneet ostamaan niin sanottuja roskalainoja ja perimään valtioilta niiden arvoa täysmääräisesti takaisin. Argentiina on ollut tunnetuin korppikotkarahastojen kohde. Se on haastettu yli 40 kertaa vuoden 2001 konkurssista. Tapausten käsittely jatkuu yhdysvaltalaisissa tuomioistuimissa yhä.

Myös Kypros ja Espanja ovat joutuneet oikeusjuttujen kohteeksi

Kun Kypros ajautui velkakriisiin huhtikuussa 2013, oli yksi EU:n lainapaketin ehdoista talousvaikeuksiin ajautuneen Laiki Bankin purkaminen. Pankki oli sijoittanut varojaan Kreikan velkakirjoihin, joiden arvo romahti Kreikan velkajärjestelyn myötä.

Laiki Bankin kansallistaminen aiheutti suurimmat menetykset kreikkalaiselle Marfin Investment Group (MIG) -sijoitusyhtiölle. Laiki Bankin riskisijoitukset Kreikan velkakirjoihin tapahtuivat juuri MIGin vuonna 2006 alkaneella omistuskaudella. Uusi johto löysi useita epäselvyyksiä pankin toiminnassa.

MIG haastoi tammikuussa 2013 Kyproksen hallituksen oikeuteen, ja vaati 823 miljoonan euron korvauksia menetetyistä sijoituksista. Kaksikymmentä pienempää kreikkalaista velkojaa yhtyi kanteeseen.

Euroopan kriisimaista haasteita on nostettu eniten Espanjaa vastaan. Sen vaikeudet liittyvät tiukan taloustilanteen vuoksi peruutettuihin aurinkoenergian tukiin. Aurinkoenergiaan investoineet sijoitusyhtiöt ovat lähteneet perimään rahojaan oikeusteitse.

Transnational Instituten ja Corporate Europe Observatoryn raportti ennustaa, että nyt nähdyt oikeustapaukset voivat olla vasta jäävuoren huippu. Jos nyt käsiteltävät tapaukset ratkeavat sijoittajien eduksi, moni muukin sijoittaja voi lähteä haastamaan valtioita oikeuteen. Argentiina on varoittava esimerkki tästä.