Uutinen

Intiaan maailman suurin työllisyysohjelma

Jokaiselle maaseudun perheelle luvataan työtä sadaksi päiväksi vuodessa lailla, jonka Intian parlamentti hyväksyi elokuun lopulla. Arvostelijoiden mukaan laki on mahdoton toteuttaa ja altis korruptiolle.
Ranjit Devraj
28.8.2005

Kuva: intialaisnaisialouhimassa kiveä

IPS -- "Intian miljoonille köyhille tämä on tärkein laki sitten maan itsenäistymisen 1947", Jawaharlal Nehru -yliopiston taloustieteen professori Prabhat Patnaik hehkuttaa. Hän kuului lakia luonnostelleeseen asiantuntijaryhmään.

Vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan Intian yli miljardista asukkaasta 72 prosenttia elää maaseudulla. Laki lupaa nyt työtä köyhille perheille, joissa vanhemmat hankkivat tuloja ruumiillisella työllä kodin ulkopuolella.

Patnaikin mukaan ohjelma kuuluu laajuutensa vuoksi suurimpiin hankkeisiin YK:n vuosituhattavoitteiden (MDG) täyttämiseksi. Niiden tarkoitus on puolittaa maailman nälkä ja köyhyys vuoteen 2015 mennessä.

Korruptiotulva tiedossa?

Intia sitoutuu käyttämään reilut kahdeksan miljardia euroa vuodessa siihen, että köyhät maalaisperheet ansaitsevat vähintään 60 rupiaa (noin 1,2 euroa) päivässä ainakin sadan päivän ajan joka vuosi. Veronmaksajille koituva taakka vastaa noin yhtä prosenttia Intian bruttokansantuotteesta.

Patnaikin mielestä olisi ollut parempi myöntää työllisyystakuu yksilöille eikä kotitalouksille. Kongressipuolueen vetämän ja kommunistien tukeman koalitiohallituksen luonnostelema "uraauurtava" laki oli kuitenkin vaikea ajaa läpi näinkin.

Oikeistolainen taloustieteilijä urjit Bhalla puolestaan varoittaa, että laki avaa portit korruptiotulvalle, jolla voidellaan työlistojen väärentäminen.

Käytännössä työllisyyslaki velvoittaa viranomaiset joko tarjoamaan työtä tai maksamaan työttömyyskorvausta siihen oikeutetuille.

Patnaikin mielestä minimipalkasta päättäminen olisi pitänyt jättää osavaltioille sen sijaan, että se säädettiin 60 rupiaan. Joissakin osavaltioissa on näet jo voimassa parempi minimipalkka. Esimerkiksi vasemmistojohtoisessa Keralassa se on 134 rupiaa.

Toteuttajina paikallishallinto ja kansalaisjärjestöt

Uusi laki poikkeaa Intian aiemmista köyhyydentorjuntahankkeista siinä, että sen toteutus jätetään paikallisten päätöksentekoelinten ja kansalaisjärjestöjen kontolle tiukan keskusjohtoisuuden sijasta.

Alkuvaiheessa mukaan otetaan 200 aluetta, joista 150 kuuluu jo aiemmin aloitettuihin ruokaa työtä vastaan -ohjelmiin. Viiden vuoden kuluessa lain vaikutuspiiriin tulevat kaikki Intian 600 hallintoaluetta.

Toistaiseksi ei ole selvää, mitkä kotitaloudet kuuluvat lain piiriin, sillä tarkka köyhyysraja on vetämättä.

Maailmanpankin mukaan yli 30 prosenttia intialaisista elää alle dollarilla (0,82 eurolla) päivässä. Intialaiset taloustieteilijät kuitenkin arvioivat osuuden yli 40 prosentiksi, varsinkin maaseudulla.

Lain lupaama minimitulo tarkoittaisi käytännössä noin kymmentä euroa kuussa köyhille perheille, mikä ei arvostelijoiden mukaan riitä mihinkään.

Maaseutukehityksen ministeri Raghuvansh Prasad Singh vakuuttaa kuitenkin, että tämä on vasta ensimmäinen isku maaseudun köyhyyttä vastaan ja tarkoitettu torjumaan nälkää satokausien välillä.

Lain taustavoimiin kuuluva taloustieteen professori Jean Dreze sanoo sen pyrkivän patoamaan mittavaa maaltapakoa. Lisäksi laki voi edistää sukupuolten tasa-arvoa, koska moni sen piiriin kuuluva työntekijä on nainen.

Pääministeri Manmohan Singhin hallitus tuli Intiassa valtaan reilu vuosi sitten. Sen takana olevat puolueet saivat yllätysvoiton maata johtaneesta hindunationalistisesta Bharatiya Janata -puolueesta (BJP), joka leimautui hyväosaisten juoksupojaksi.