Uutinen

Inhimillisen kehityksen raportti: Norja ykkönen, Sierra Leone viimeinen

Inhimillisen kehityksen raportti laittoi maailman maat järjestykseen tulojen, koulutuksen ja kansalaisten eliniän mukaan. Aidsin kurittamat Afrikan maat sijoittuivat jälleen kerran heikoimmin.
Jukka Aronen
14.7.2004

Saharan eteläpuolisen Afrikan maat sijoittuivat jälleen häntäpäähän, kun YK:n kehitysohjelma UNDP laittoi maailman maat inhimillisen kehityksen mukaiseen järjestykseen.

UNDP:n vuosiraportin mukaan aids on tiputtanut eliniänodotteen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa jopa 33 vuoteen.

Aidsin vaikutukset voi nähdä esimerkiksi siinä, että Saharan eteläpuolisen Afrikan talouskasvu on heikkoa ja alueen asukkaat ovat nyt köyhempiä kuin 1990-luvun alussa.

Myös nälkää näkevien määrä on lisääntynyt 11:ssä Saharan eteläpuolisen Afrikan maassa. Kahdeksassa maassa eliniänodote on 33-40 vuotta.

UNDP:n listauksessa perää pitävät kuusi Afrikan maata: Sierra Leone, Niger, Burkina Faso, Mali, Burundi ja Guinea-Bissau. Peräti 19 viimeistä valtiota ovat kaikki afrikkalaisia.

"Aids lamauttaa valtioita kaikilla tasoilla, koska sairaus iskee juuri elämän tuottoisimmassa vaiheessa ja pudottaa työtätekevien määrää", kommentoi UNDP:n johtaja Mark Malloch Brown.

Aidsin lisäksi alueen maiden kehitystä vaikeuttavat pitkät sisällis- ja rajasodat, väestönkasvu, korruptio, huono hallinto ja lukuisat ympäristöongelmat.

Valon pilkahduksia

Hyvä uutinen on, että inhimillisen kehityksen indeksi on kohonnut kaikissa maanosissa - Saharan eteläpuolista Afrikkaa lukuunottamatta - vuodesta 1975 lähtien.

Itä-Euroopan ja entisen Neuvostoliiton maiden indeksiä alettiin laskea vasta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Maiden kehitystaso notkahti alaspäin 1990-luvun alkupuolella, mutta on jälleen lähtenyt pienoiseen nousuun.

Joidenkin maiden kohdalla inhimillisen kehityksen indeksi poikkeaa merkittävästi tulotasosta eli ne saavat joko poikkeuksellisen paljon tai erityisen vähän kansalaisiaan hyödyttävää kehitystä aikaan tuloillaan.

Esimerkiksi Kuuba sijoittuu inhimillisen kehityksen listalla sijalle 52, mutta sen tulojen mukainen sijoitus on 91. Etelä-Afrikka puolestaan on inhimillisessä kehityksessä vasta 119., mutta tulolistalla 53.

Köyhyydessä elävien määrää vähensivät viimeisten kymmenen vuoden aikana eniten Azerbaidzan (18,5 prosenttia), Uganda (11,0 prosenttia) ja Intia (7,4 prosenttia). Lukuja on tosin vaikea vertailla keskenään, sillä kansalliset köyhyysrajat vaihtelevat suuresti.

UNDP:n laajassa raportissa käsitellään myös maiden sisäistä tasa-arvoa. Tilastoista löytyy muutama yllättävä tieto: naisten tulotaso on lähimpänä miesten tulotasoa Keniassa, eniten keskitason naisjohtajia on Filippiineillä ja naisten osuus kaikista parlamentaarikoista on maailman toiseksi suurin Ruandassa.

Suomi sijalla 13 - tai neljäs

Inhimillisen kehityksen raportti nostaa viideksi kehittyneimmäksi maaksi Norjan, Ruotsin, Australian, Kanadan ja Hollannin.

Suomi on tänä vuonna sijalla 13. Maan inhimillisen kehityksen indeksiä laskee miesten suhteellisen alhainen eliniänodote.

Koska teollisuusmaiden inhimillistä kehitystä on vaikea mitata alunperin kehitysmaiden oloja mittaamaan kehitetyllä inhimillisen kehityksen indeksillä, UNDP käyttää teollisuusmaiden keskinäiseen rankkaukseen myös toista mittaria, inhimillisen köyhyyden indeksiä (HPI-2). Sillä mitattuna rikkaiden maiden järjestys vaihtuu: Suomi nousee sijalle 4, Ruotsi on ykkönen ja perää pitää Yhdysvallat.

Inhimillisen kehityksen indeksi (Human Development Index, HDI) kehitettiin alunperin monipuolistamaan maiden kehitystason mittaamista. Siinä painotetaan kansantulon lisäksi koulutuksen tasoa ja eliniänodotetta. Ensimmäinen inhimillisen kehityksen raportti julkistettiin vuonna 1990.


UNDP:n Inhimillisen kehityksen raportti julkistettiin 15.7.2004 Helsingissä ulkoasiainministeriön tiedotustilaisuudessa. Raportin englanninkielinen nimi on "Human Development Report 2004. Cultural Diversity in Today's Diverse World".

Lisää tietoa aiheesta

UNDP kaipaa lisää liittovaltioita maailmaan
Sambiassa ei juhlittu 164:ttä sijaa
Human Development Report 2004