Kuva:
Mark Heider
Shutterstock
Uutinen

Inhimillisen kehityksen raportti: Etelä nousee

Kuuluisat nousevat taloudet eivät ole yksin, vaan suuri joukko entistä köyhää etelää vaurastuu vauhdilla, muistuttaa YK:n kehitysohjelman vuosijulkaisu.
Esa Salminen
15.3.2013

Vuoden 2013 Inhimillisen kehityksen raportti pureutuu maailman muuttuvan dynamiikkaan, erityisesti nouseviin etelän maihin.

YK:n kehitysohjelma UNDP:n vuoden tärkeimmän raportin peruspalikat ovat maailmanpolitiikkaa seuraaville ihmisille jo tuttuja: Kiina on noussut maailman toiseksi suurimmaksi taloudeksi ja nostanut satoja miljoonia ihmisiä köyhyydestä. Intiassa jylläävät luova yrittäminen ja sosiaalipolitiikan innovaatiot. Brasiliassa laajennetaan kansainvälisiä suhteita ja kehitellään köyhyysohjelmia, joita kopioidaan muualle maailmaan.

Mutta raportti muistuttaa, etteivät nämä maat eivät ole yksin, vaan kehitys on ollut hyvin laajapohjaista: muun muassa Etelä-Afrikka, Indonesia Meksiko, Thaimaa ja Turkki lunastavat vähitellen paikkansa maailmannäyttämöllä.

Kukin maa on valinnut omat polkunsa, mutta niillä on myös paljon yhdistäviä tekijöitä. Menetyksen avaimia näyttävät olevan ainakin maailmanmarkkinoiden hyödyntäminen ja aktiviinen valtio, joka harjoittaa  innovatiivista ja päättäväistä sosiaalipolitiikkaa.

Nopea, epätasainen nousu

Ensimmäistä kertaa 150 vuoteen Brasilian, Intian ja Kiinan yhteenlaskettu bruttokansantuote on lähes sama kuin vanhojen teollisuusmahtien Britannian, Italian, Kanadan, Saksan ja Yhdysvaltain yhteenlaskettu kansantuote.

Kansantuote eilen, tänään ja huomenna. Kuva: UNDP

Nousu on ollut nopeaa: vuonna 1950 nämä kolme nousevaa taloutta vastasivat vain kymmentä prosenttia maailman taloudesta, kun edellä mainittujen vanhojen teollisuusmaiden osuus oli yli puolet. Inhimillisen kehityksen raportissa ennustetaan, että vuonna 2050 Brasilia, Intia ja Kiina vastaavat jo 40 prosentista maailman kansantuotteesta.

Raportissa ei kuitenkaan keskitytä vain kansantuotteeseen. Inhimillisen kehityksen indeksi, joka ottaa talouden lisäksi huomioon terveyden ja koulutustason mittareita, on myös parantunut — raportin mukaan nopeimmin alhaisen ja keskitason inhimillisen kehityksen maissa.

Kehitys on kuitenkin ollut hitaampaa suuressa osassa vähiten kehittyneiden maiden ryhmää, erityisesti sisämaan valtioissa maissa ja sellaisissa, jotka muuten ovat kaukana maailmanmarkkinoista. Niitäkin menestyneempien kehitysmaiden nousu on kuitenkin auttanut hiljalleen.

Vaikka maiden taloudet kasvavat, kasvu ei ole tasaista maiden sisällä. Raportissa muistetaan, ettei kenenkään pitäisi joutua kärsimään siitä, että syntyy "väärään" luokkaan, etniseen ryhmään tai sukupuoleen. Eriarvoisuus terveyden ja koulutuksen saroilla kapenee nopeammin kuin tuloerot.

Kestävään kasvuun YK:n kehitysohjelma toistaa raportissa aiemmat ohjeensa: inhimilliseen kehitykseen tulee sijoittaa, ja köyhemmät kehitysmaat voivat hyödyntää vaurastuvia etelän maita päästäkseen itse kehitykseen kiinni.

Raportti peräänkuuluttaa myös etelän maille reilusti enemmän äänivaltaa globaalissa päätöksenteossa, niin erilaisissa G-ryhmissä, Bretton Woods -instituutioissa kuin YK:ssakin.

Inhimillisen kehityksen indeksi

Top 10

1. Norja
2. Australia
3. Yhdysvallat
4. Alankomaat
5. Saksa
6. Uusi Seelanti
7. Irlanti
7. Ruotsi
9. Sveitsi
10. Japani

(Suomi löytyy sijalta 21.)

Bottom 10

178. Burundi
178. Guinea
180. Keski-Afrikan tasavalta
181. Eritrea
182. Mali
183. Burkina Faso
184. Tshad
185. Mosambik
186. Kongon demokraattinen tasavalta
186. Niger