Uutinen

Indonesian syvenevä epätoivo Balin pommin jälkeen

Suru ja epätoivo vallitsee Balilla lauantain pommi-iskun jälkeen. Kun kansainvälinen terrorismi astuu kehiin, ihmisoikeusjärjestöt pelkäävät kansalaisoikeuksien kaventuvan Indonesiassa.
Anu Lounela
15.10.2002

Balin pommi-isku viime lauantaina on jatkoa Indonesiaa vainoaville onnettomuuksille. Suharton syrjään siirtymisen jälkeen (1998) Indonesiaa on vaivannut pommien, alueellisten konfliktien ja salamurhien jatkuva sarja. Kaoottisten olojen keskellä Balista ehti muodostua kansallisen turvallisuuden mittari. Megawatin tultua presidentiksi Balista tuli entistäkin tärkeämpi. Hänen juurensa ovat osittain Balilla, ja monet balilaiset ovat fanaattisia Megawatin ja Indonesian suurimman puolueen PDI-P:n kannattajia. Jotkut poliittiset tarkkailijat ovatkin sanoneet, että pommi-iskun tarkoitus oli kaivertaa luottamusta Megawatin hallituksen pätevyyteen.

Balin pommi-isku järkytti kaikkia. Melkein 90 prosenttia Indonesian 200 miljoonasta asukkaasta on muslimeja. Näistä muslimeista vain pieni siru voidaan laskea äärimuslimeiksi. Noin 100 000 henkeä joko aktiivisesti tai passiivisesti tukee näitä ryhmiä.

Indonesian maltilliset muslimiryhmät, kuten Nahdlatul Ulama ja Muhammadyah (molemmilla noin 30 miljoonaa kannattajaa) tuomitsivat pommi-iskun ja vaativat pikaisia toimia, mutta eivät Yhdysvaltojen tavoin vaadi indonesialaisten ääriryhmien johtajien pidättämistä.

Yhdysvallat ja Australia ovat jo pitkään suomineet Indonesian hallitusta, että ne eivät ota todesta kansainvälisen terroristijoukkion soluttautumista Indonesiaan. Näiden maitten mukaan Indonesia ei ota terroristiuhkaa vakavasti.

Totta onkin, että oikein kukaan Indonesiassa ei ole uskonut, että paikalliset muslimiryhmät toimisivat yhteydessä kansainvälisiin terroristiverkostoihin. Epäilyksiä siitä, että kansainvälinen islamilainen terroristiverkosto al Qaedah toimisi Indonesiassa, kyllä on ollut. Niinpä Indonesia onkin pidättänyt ja luovuttanut Yhdysvalloille ainakin yhden kansainväliseksi terroristiksi väitetyn ulkomaalaisen, jolla tosin oli indonesialainen vaimo.

Yhdysvaltojen vastaisia tunteita



Indonesian lehdistössä terroristikeskustelu on ollut jatkuvasti esillä viimeisen vuoden ajan. Jopa niin paljon, että Yhdysvaltain vastaiset tunteet ovat kasvaneet. Indonesian muslimeista monet kokevat, että Yhdysvallat pyrkii määrittelemään hyvät ja pahat, ja oikeat ja väärät muslimit. Yhdysvaltojen vastaisuus tulee esiin Indonesiassa Balin pommiräjähdyksen jälkeen lähetetyissä tekstiviesteissä: "Yhdysvallat ovat iskun takana, indonesialaiset eivät osaa tehdä näin hyvin suunniteltuja pommi-iskuja"; "Yhdysvallat saa oikeutuksen sotaan Irakille".

Tunnettu Indonesian tutkija William Liddle äskettäin ilmestyneessä artikkelissaan tempo-lehdessä ihmetteli, miksi Indonesian monet maltilliset muslimijohtajat kieltäytyvät tuomitsemasta ääriryhmiä. Psykologisesti ilmiö on kuitenkin helppo selittää: Indonesian muslimit kokevat kaikki olevansa "mahdollisia" terroristeja riippuen siitä, miten terroristi määritellään ja kuka sen määrittelee. Monet nimittäin epäilevät, että Abu Bakar Baasyirin ja muiden ääriryhmien johtajien vika kansainvälisen yhteisön silmissä on siinä, että ne vaativat islamilaisen lain toteuttamista Indonesiassa.

Jo viikkoa ennen pommiräjähdystä indonesialaiset ääriryhmät olivat varuillaan ja sanoivat, että niiden johtajia pidätetään lähi-aikoina. Samaan aikaan sanottiin, että Indonesian salaisen palvelun päällikkö aiotaan hiljaisesti siirtää toiseen asemaan, koska hän on liian lähellä ääriryhmiä. Jotain tuntui olevan tekeillä.

Islamilaiset ääriryhmät pelästyivät



Paikallisen islamilaisen äärijärjestön Majelis Mujahiddinin johtajan nimi Abu Bakar Baasyir on ollut kaikkien huulilla viimeisen kuukauden ajan. Yhdysvaltalainen Time-lehti on viimeisen kuukauden kuluessa julkaissut kaksi juttua, missä sanotaan Abu Bakarin olevan linkki Al Qaedahin ja indonesialaisten äärimuslimien välillä. Abu Bakar Baasyir kieltää tietävänsä mitään Al Qaedahista tai Jamaah Islamiyah verkostosta.

Hän johtaa pienehköä islamilaista koululaitosta Solon kaupungissa, ja on avoimesti tavannut ketä tahansa ainakin viime päiviin asti. Hänet ja hänen koulukuntansa voidaan määritellä ääri-islamilaisiksi, sillä he vaativat islamilaisen lain (shariyah) toteuttamista Indonesiassa. He myös haluavat, että kaikki indonesialaiset muslimit todella harjoittavat uskontoaan. Käydessäni viime heinäkuussa haastattelemassa Abu Bakar Baasyiria, hän väitti kivenkovaan, että keskittyy nuoremman sukupolven koulutukseen. Tämän sukupolven pitäisi ottaa ajaakseen islamilaisen lain toteuttaminen Indonesiassa. "Me emme tiedä mitään terrorismista", hän väitti jo silloin.

Tänään Indonesian tunnetuimmat islamilaiset äärijärjestöt Laskar Jihad ja FPI (Islamin puolustajien rintama) kertovat aikovansa lakkauttaa suurimman osan toiminnastaan. Laskar Jihadin armeija häviää ja jäljelle jää vain koulutukseen ja sosiaaliseen toimintaan tähtäävät osastot. FPI on kovan painostuksen alaisena myös lopettamassa toimintaansa. Järjestön on sanottu olevan Indonesian salaisen palvelun pystyyn pistämä, ja nyt järjestöstä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Kuka on terroristi



Balin pommi-iskussa kuoli yli 180 henkeä ja satoja ihmisiä loukkantui. Tämä pommi-isku poikkesi Indonesian aikaisemmista kotikutoisista pommi-iskuista ja sen vaikutus tulee olemaan suuri. Se oli huolellisesti ja ammattimaisesti toteutettu. Indonesian hallitus vahvistanee pikaisesti terroristien pidättämiseen tähtäävän lain, jota monet ihmisoikeusaktivistit ovat vastustaneet sen epäselvyyden vuoksi.

"Terroristilaki on pahempi kuin Suharton aikana mielivaltaisesti käytetty "kumouksellisen toiminnan" laki, jonka avulla pidätettiin mielivaltaisesti kaikki opposition äänitorvet. Terroristilaki antaa laajat valtuudet poliisille eikä takaa kansalaisten oikeuksia. Pelkäämme lisää ihmisoikeusloukkauksia", sanoo Munir kuuluisasta KONTRAS ihmisoikeusjärjestöstä. Kumouksellisen toiminnan laki kumottiin Suharton syrjään siirtymisen jälkeen.

Eipä siis ihme, että Balin pommi-isku aiheuttaa hämmennystä ja surua kaikissa piireissä. Monet kysyvät, onko Indonesiasta tullut kansainvälisten voimien temmellyskenttä. Pystyvätkö paikalliset poliitikot ja vielä heikko kansalaisyhteiskunta tukemaan demokratian kehitystä ja purkamaan mahdollisesti syvenevää epäluuloa eri uskontokuntien välillä. Indonesialle nämä kysmykset ovat elintärkeitä.