Uutinen

Indonesialainen kansalaisaktivisti Munir murhattu?

Indonesialainen kansalaisaktivisti Munir kuoli 7. syyskuuta. Kuolinsyyksi epäillään nyt myrkyttämistä. Tapauksen käsittelyssä punnitaan Indonesian hallituksen kanta ihmisoikeuskysymyksiin.
Henri Myrttinen
16.11.2004

Munir, Indonesian ehkä tunnetuin kansalaisaktivisti, kuoli syyskuun 7. päivä lennolla Jakartasta Amsterdamiin, noin tuntia ennen laskeutumista. 38-vuotiaan ihmisoikeusaktivistin kuolinsyyksi ilmoitettiin ensin maksatauti, mutta kaksi kuukautta myöhemmin näyttää siltä, että hänet todennäköisesti murhattiin. Alankomaissa tehdyssä ruumiinavauksessa havaittiin korkeita arseeniarvoja niin vatsasta, verestä kuin virtsastakin.

Ruumiinavauksen tulokset välitettiin noin kaksi viikkoa sitten Indonesian hallitukselle, mutta yleiseen tietoon tulokset tulivat vasta kun Indonesian ulkoministeriön virkailija vuoti asiakirjan sisällöstä hollantilaiselle NRC Handelsbladille. Kun asia tuli julkisuuteen, Indonesian uusi hallitus, joka on ollut virassa vasta muutaman viikon, lupasi aloittaa asian tutkinnan.

Munir taisteli Indonesian ihmisoikeuksien puolesta ja erityisesti asevoimien ja poliisien uhreiksi joutuneiden puolesta. Hän oli myös Kepan Indonesian toimiston ja Kepan paikallisen partnerin Insistin läheinen yhteistyökumppani. Munir perusti Suharton diktatuurin aikana Kontrasin, kadonneiden ja väkivallan uhrien järjestön, sekä myöhemmin ihmisoikeusjärjestön Imparsial.

Munir sai runsaasti sekä indonesialaisia että ulkomaalaisia palkintoja, muun muassa vuoden 2000 vaihtoehtoisen Nobelin palkinnon. Toisaalta hänen työnsä varmisti myös sen, että hänellä oli runsaasti vihamiehiä, erityisesti asevoimien ja heitä tukevien kansallismielisten ryhmien parissa. Munir sai jatkuvasti tappouhkauksia ja Kontrasin toimistotiloihin hyökättiin useamman kerran.

Hallituksen suhde ihmisoikeuksiin testissä

Munirin kuoleman selvittäminen on ensimmäinen vakava testi Susilo Bambang Yudhoyonon hallitukselle. Se, miten avoimesti entisen kenraalin johtama hallitus hoitaa tilanteen, kertoo osaltaan siitä, miten hallitus aikoo ylipäätään suhtautua ihmisoikeuskysymyksiin ja kansalaisyhteiskunnan asemaan Indonesiassa. Hallitus on luvannut lähettää ryhmän tutkijoita Alankomaihin, mutta Indonesiassa spekuloidaan jo nyt, miksi ruumiinavauksen tuloksien julkituloon meni 10 viikkoa - vaikka tutkimus tehtiin heti Munirin kuoleman jälkeen.

Ongelmia riittää huolimatta siitä, että ihmisoikeustilanne on parantunut huomattavasti kenraali Suharton hallituksen kaatumisen jälkeen vuonna 1998. Vakavin ongelma on jatkuva sota Acehin maakunnassa sekä Länsi-Papualla.

Edellisen presidentin, Megawati Sukarnoputrin hallituksen aikana yksityisten ihmisoikeusaktivistien ja -tutkijoiden työskentelyä vaikeutettiin erityisesti viimeisen puolen vuoden aikana. Kaksi tunnettua ulkomaalaista tutkijaa karkotettiin maasta, salaisen palvelun johtaja Hendropriyono haastoi tunnetun ympäristöaktivistin Indro Tjahjonon oikeuteen, jonka lisäksi salaisen palvelun kerrottiin tarkkailevan 20:ta "vaaralliseksi" luokiteltua kansalaisjärjestöä.

Avoimesti ja nopeasti hoidettu tutkimus Munirin kuoleman syistä olisi tuoreelle Yudhoyonon hallitukselle mahdollisuus näyttää, että he aikovat ottaa ihmisoikeuskysymykset vakavasti.