Uutinen

Indonesia: Keski-Kalimantanin konfliktin juuret syvällä

Anu Lounela
2.3.2001

Keski-Kalimantanin mellakoista on suomalaisessa mediassa kirjoitettu jo paljon, mutta on ehkä aiheellista selvittää taustaa syvemmin.

Keski-Kalimantanille lähteneet maduralaiset ovat enimmäkseen olleet köyhiä. He ovat usein lähteneet riippumattomina yrittäjinä Indonesiaan etsimään parempaa toimeentuloa. Osa heistä on osallistunut transmigraatio-ohjelmiin, mutta monet ovat tulleet paikalle itsenäisesti. Heidän yritteliäisyytensä ja taustansa kauppiaina tms. on vuosien saatossa avannut heille tien parempiin asemiin ja myöskin verkoston, jonka avulla maduralaiset ovat voineet hallita tiettyjä työsektoreita.

Monet Keski-Kalimantanin alkuperäisasukkaat, dayakit, ovat olleet kiertäviä riisinviljelijöitä ja asuneet perinteisillä (adat) maa-alueillaan. Vuosien saatossa on alueella alkanut toimia erilaisia metsä-, kaivos- ja plantaasiyrityksiä, jotka ovat vieneet dayakien maita. Yrityksissä työskentelevät jaavalaiset ja maduralaiset irrallaan omista kulttuureistaan ovat tuoneet alueelle uusia tapoja, jotka toisinaan eivät sovi yhteen dayakien tapojen ja kulttuuristen käsitysten kanssa. Sosiaaliset ongelmat ja rikollisuus ovat myös kasvaneet alueella. Dayakien perinteisten tapojen heikentyminen ja niiden yhteensopimattomuus hallinnollisen rakenteen kanssa sekä siirtolaisten ja yritysten alueelle tulo on vuosien saatossa aiheuttanut kitkaa maduralaisten ja dayakien välillä. Dayakien elintila on kutistunut eikä uusien arvojen ja tapojen kohtaaminen ole ollut helppoa.

Alueella on aikaisemminkin ollut pieniä tappeluita, joita ei ole selvitetty ja hoidettu nopeasti ja asiallisesti, kertoo KONTRASin Ikravany Hilman lehdistötiedotteessa. Poliisin ja Indonesian asevoimien välinen tappelu ja ampumistapaukset Keski-Kalimantanilla helmikuussa 2001 osoittavat näiden kahden valtionelimen välillä olevan epätervettä kilpailua ja epäluuloa.

Keski-Kalimantanilla mellakoita todistaneen silminnäkijän mukaan poliisit olivat maduralaisten ja armeija taas dayakien puolella. Samantapainen tilanne on estänyt rauhanomaista kehitystä Ambonilla ja Molukeilla.

Mielestäni Keski-Kalimantanin konflikti ei ole yksinomaan etninen tai uskonnollinen konflikti. Jos mellakointiin olisi puututtu heti alusta, olisi verenvuodatus voitu välttää. Tällä hetkellä onkin tärkeää etsiä syyt mellakoihin ja vaatia armeijalta ja poliisilta ammattimaisuutta ja vastuuta konfliktien selvittämisessä.

Pakolaisapua

Keski-Kalimantanin pakolaistilanne on hälyttävä. Tuhansien pakolaisten lähdettyä Itä-Jaavalle, on Keski-Kalimantanilla edelleen 15 000 pakolaista alkeellisissa oloissa ilman ruokaa ja vettä. Pakolaisolojen ja mellakoiden aiheuttamat traumat ovat ajaneet joitakin itsemurhaan ja vanhuksia on kuollut nälkään. Pakolaisten määrän uskotaan vielä kasvavan, kun maduralaiset uskaltautuvat esiin metsästä, minne monet ovat paenneet.

Tuhansia koteja on poltettu ja tuhottu alueella. Niinpä monilla ei ole paikkaa minne mennä. Sairaudet ovat alkaneet levitä pakolaisten keskuudessa.

Keskikalimantanilainen järjestö Yayasan Tahanjungan Tarung koordinoi pakolaisapua oman pakolaisapupisteensä kautta. Tilin numero on 69151001 BNI (Bank Negara Indonesia) cab. Palangka Raya, ja rahat tilille tulisi osoittaa Yayasan Tahajungan Tarungin nimellä.