Hauraiden valtioiden indeksissä tummanpunaiset ovat hauraimpia ja siniset vähiten hauraita maita.
Kuva:
Fund for Peace
Uutinen

Indeksi: Suomi on yhä maailman kestävin valtio

Maamme on heikosta talouskasvusta huolimatta "maailman vähiten haurain valtio".
Jukka Aronen
29.6.2016

Maanantaina julkistettu Fragile States Index 2016 kertoo, kuinka vähän tarvitaan, jotta muutamaa maata kurittava alueellinen epävakaus leviää yhä pidemmälle naapurustoon - pahimmassa tapauksessa toiselle mantereelle.

Viime vuonna näin kävi Lähi-idässä, ennen kaikkea Syyriassa, jossa sisällissodan seurauksena miljoonat pakolaiset hakeutuivat lähialueille. Yli miljoona päätyi Eurooppaan, ja etenkin Balkanilla ja Itä-Euroopassa nähtiin sen seurauksena muukalaisvihaa ja ihmisoikeuksien heikkenemistä.

Raportissa muistutetaan, että suurimman taakan kantoivat, jälleen kerran, naapurimaat. Libanonin väestöstä neljäsosa on pakolaisia, ja Jordaniassakin kymmenesosa. Turkki on nyt maailman suurin pakolaisten vastaanottaja. Viime vuoden lopulla maassa oli yli 2,5 miljoonaa pakolaista.

Alueellisen konfliktin laajentumista tapahtui myös muun muassa Nigeriassa, jossa Boko Haram -liikkeeseen kytkeytynyt väkivalta levittäytyi entisestään naapurimaihin.

Suomi ykkösenä

Hauraiden valtioiden vuosi-indeksiä tuottaa riippumaton yhdysvaltalainen Fund for Peace -ajatushautomo.

Indeksissä vertaillaan valtioita 12 eri indikaattorilla, joita ovat muun muassa demokratia, julkishallinnon laatu, ihmisoikeudet, pakolaisten määrä ja taloudellinen epätasa-arvo.

Viime vuodet listan häntäpäässä ovat roikkuneet samat kaksi valtiota: sisällissodan repimä Somalia ja pohjoisen naapurinsa kanssa sotiva maailman tuorein valtio Etelä-Sudan.

Kärjessä on Suomi, ainoana maana omassa luokassaan: Very sustainable. Suomen pisteitä laskee eniten taloudellinen alamäki, mutta sekään ei riitä viemään maaltamme ykkössijaa, koska rakenteelliset yhteiskunnalliset ulottuvuudet ovat yhä maailman terävintä kärkeä.

Suomi sijoittui ensimmäiseksi myös viime vuonna.

Ei mikään kristallipallo

Indeksin laatijat toivovat työkalun auttavan erilaisia toimijoita arvioimaan toimintaympäristönsä turvallisuutta.

Samaan aikaan he kuitenkin painottavat, että indeksi ei ole kristallipallo. josta voisi nähdä, ajautuuko esimerkiksi joku maa konfliktiin.

Indeksiä on kritisoitu muun muassa siitä, että se ei paneudu riittävällä syvyydellä haurauden syihin tai pohdi, miten heikot maat saataisiin nousuun.