Uutinen

IMF:n tutkimus: Kansalaisjärjestöjen kehitysapu tavoittaa köyhimmät

Kansalaisjärjestöjen kehitysapu tavoittaa köyhät ja haavoittuvimmat väestöryhmät hallitusten kahdenvälistä apua paremmin, todetaan ensimmäisessä järjestöjen kehitysyhteistyön vaikuttavuutta makrotasolla analysoineessa tutkimuksessa.
Sanna Jäppinen
27.6.2005

Kuva: vanha nainen ja lapsia (Kuvaaja: christian Knepper

"Useimmiten kehitysavun tehokkuutta mitataan bkt:n nousulla tai muilla makroekonomisilla muuttujilla, kuten sijoituksilla tai kulutuksella. Paljon vähemmän on tutkittu kehitysavun vaikutusta inhimillisen kehityksen indikaattoreihin", toteavat Nadia Masud ja Boriana Yontcheva Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) julkaiseman tutkimuksen esipuheessa.

"Tämä on yllättävää, sillä avunantajayhteisö on siirtynyt tiukoista teollistamisohjelmista köyhyyden vähentämisen suuntaan, kuten YK:n vuosituhattavoitteisiin."

Masud ja Yontcheva valitsivat vaikuttavuuden mittaamisen kohteeksi kaksi YK:n määrittelemää inhimillisen kehityksen mittaria: lapsikuolleisuuden ja aikuisten lukutaidon. Nämä kaksi indikaattoria ovat toisaalta melko helposti mitattavissa, mutta erityisesti lapsikuolleisuuden väheneminen heijastelee myös hyvin nopeasti köyhien ihmisten elinolojen kohenemista.

Kansalaisjärjestöjen ja virallisen kahdenvälisen kehitysyhteistyön ero näkyy tutkimuskohteissa selvästi lapsikuolleisuuden kohdalla. Tutkijat arvioivat tähän olevan syynä ensinnäkin sen, että järjestöjen apu tavoittaa köyhät paremmin kuin hallitusten toimenpiteet, ja kuolleisuuden vähentämiseen tarvitaan juuri ruohonjuuritason työtä.

Toisekseen kansalaisjärjestöjen apua kohdennetaan enemmän niihin maihin, joissa on korkea lapsikuolleisuus - siinä missä virallinen kahdenvälinen apu suosii enemmän niitä maita, joissa kuolleisuutta on jo onnistuttu alentamaan. Tutkijoiden mukaan tämä osoittaa, että vaikka avunantajamaat ovat sitoutuneet vuosituhattavoitteisiin, niiden avunkanavointimallit eivät näytä johdonmukaisesti tukevan päämääriä. Virallisen avun kasvu ei myöskään näytä heijastuvan terveydenhuoltoon käytettäviin kuluihin.

Aikuisten lukutaidon suhteen ei saatu yhtä merkittäviä tutkimustuloksia suuntaan tai toiseen. Tutkijat arvelevat, että kymmenen vuoden tarkastelujakso oli liian lyhyt.

Tutkijoiden mukaan nyt tehty ensimmäinen kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tehokkuutta makrotasolla tarkasteleva tutkimus osoittaa järjestöjen työn oikeutuksen ja todistaa, että avunantajat ovat tehneet oikean päätöksen kanavoidessaan apua järjestöjen kautta.

"Eri asia sen sijaan on, voidaanko järjestöjen kehitysapua jatkossa helposti lisätä", Masud ja Yontcheva muistuttavat.