IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde ja Liberian presidentti Ellen Johnson Sirleaf. G20 on vaatinut IMF:ltä liennytyksiä muun muassa Liberialle ebolan tähden.
Kuva:
Stephen Jaffe
IMF Staff Photograph
Uutinen

IMF:n lainapolitiikka muuttuu hitaasti, vaikeutti ebolan torjuntaa

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on tehnyt viime vuosina pesäeroa kovaan leikkauspolitiikkaan. Lainaohjelmissa tämä ei aina näy, mikä vaikeutti esimerkiksi ebolan torjuntaa.
Matti Ylönen
7.4.2015

Kehitysmaiden tiukoista lainaohjelmista tunnettu Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on viime vuosina ottanut useassa tilanteessa kantaa tasa-arvoisen tulonjaon ja työllisyyden puolesta. Äänessä ovat olleet muun muassa järjestön tutkijat, pääekonomisti Olivier Blanchard ja pääjohtaja Christine Lagarde.

Nämä puheet ovat tuoneet uusia sävyjä IMF:n imagoon leikkausten, yksityistämisten ja sosiaalisektorin menojen karsijana. Lagarde itse totesi huhtikuussa 2014, että pahamaineiset "rakennesopeutusohjelmat ovat menneisyyttä."

Lagarden lausunto oli osin oikeansuuntainen, sillä ainakin eurokriisin hoidossa IMF on ollut toisinajattelija velkojien troikan sisällä. Euroopan keskuspankki ja komissio ovat vaatineet Kreikkaa keskittymään budjettiylijäämän tavoitteluun riippumatta sen taloudellisista tai sosiaalisista seurauksista.

Velan politiikka on kuitenkin Eurooppaa laajempi kysymys. Euroopan unionin ulkopuolella monet viime vuosien lainaohjelmien ehdot ovat olleet ristiriidassa uudistuneiden puheiden kanssa.

Kehitysmaissa ja siirtymätalouksissa leikkauksia

IMF:n ja Maailmanpankin toimintaa seuraava Bretton Woods Project -uutissivusto on raportoinut tänä ja viime vuonna useammasta tapauksesta, joissa IMF:n lainaehdot ovat olleet ristiriidassa juhlapuheiden ja tutkimuksen kanssa.

Joulukuussa 2014 Serbia sopi uutistoimisto Reutersin mukaan IMF:n kanssa mahdollisuudesta nostaa kolmen vuoden aikana 1,3 miljardin euron verran lainaa.

Sopimukseen sisältyi 27 000 julkisen sektorin työntekijän irtisanominen ja useiden valtionyhtiöiden yksityistämiset. IMF:n Belgradin-edustaja kertoi järjestön olevan tyytyväinen saavutettuun päätökseen.

Marraskuussa 2014 IMF sopi uudesta lainaohjelmasta Bangladeshin kanssa. Lainan edellytyksenä oli arvonlisäveron pitäminen 15 prosentissa kaikille tuotteille.

Arvonlisävero on kiistelty vero. Se iskee kovimmin köyhyydessä eläviin, joiden tuloista suhteellisesti suurin osa menee päivittäistavaroiden kulutukseen.

Esimerkit ovat linjassa finanssikriisin jälkeen tehtyjen tutkimusten kanssa. Initiative for Policy Dialogue ja South Center -järjestöt julkaisivat maaliskuussa 2013 tutkimuksen IMF:n lainaohjelmista kehitysmaissa finanssikriisin jälkeen.

Tämän raportin mukaan vuoden 2010 jälkeinen talouspolitiikka oli ollut suurimassa osassa kehitysmaita kiristävää. Monen maan politiikkaa oltiin tehty ainakin osin IMF:n neuvojen pohjalta.

Terveydenhuollon leikkaukset vaikeuttivat ebolan torjuntaa

IMF:n lainaehdot ovat nousseet puheenaiheeksi myös ebolan yhteydessä. Liberia, Guinea ja Sierra Leone olivat kaikki mukana IMF:n velkaohjelmissa, kun epidemia puhkesi.

Esimerkiksi Liberialla oli epidemian käynnistyessä vain 60 lääkäriä ja Sierra Leonella 136, kirjoittivat Health Alliance International -järjestön Julia Robinson ja James Pfeiffer Bretton Woods Projectin vieraskynä-artikkelissaan 2. helmikuuta.

IMF oli lainaohjelmissaan rajoittanut terveydenhuoltoalan työntekijöiden rekrytointia ja palkkatasoa. Sierra Leonessa terveydenhuoltoalan paikallistason henkilökuntaa vähennettiin 0,11 työntekijästä 1000 kansalaista kohti 0,02 työntekijään vuosien 2004—2008 aikana.

Epidemian puhkeamisen jälkeen kansainvälinen yhteisö on panostanut noin miljardi dollaria ebolan torjuntaan. Epäselvää on, mitkä osuus tästä rahasta tulee menemään pitkän aikavälin terveydenhuoltojärjestelmien rakentamiseen.

Ebola on voimistanut IMF:n terveyspolitiikan kritiikkiä. Esimerkiksi rikkaiden teollisuusmaiden ja nousevien kehitysmaiden vaikutusvaltainen G20-ryhmä totesi marraskuussa, että IMF:n tulisi "vähentää painetta Guineaa, Liberiaa ja Sierra Leoneta kohtaan myöntämällä apua ja ehdollisia lainoja sekä mitätöimällä velkoja".

Myös Yhdysvallat on puolustanut 20 prosentin leikkausta näiden kolmen maan velkoihin IMF:lle.

"Jos nämä toimenpiteet oltaisiin tehty vuosikymmen aikaisemmin, olisi myös epidemia saatu hyvin todennäköisemmin nopeammin hallintaan ja tuhansia henkiä olisi säästynyt", Robinson ja Pfeiffer toteavat.