Uutinen

IMF ja Maailmanpankki huolissaan Afrikan uusista rahoittajista

Aasian suurvaltojen yhteistyö Afrikan kanssa on saanut monet varpailleen. IMF näyttää olevan huolissaan asemastaan mantereen rahoittajana.
Eeva Eronen
5.8.2008

Uusien rahoittajien - pääasiassa Kiinan ja Intian - rynnistys Afrikkaan huolettaa Kansainvälistä valuuttarahasto IMF:ää ja Maailmanpankkia. Rahoituslaitokset ovat huolissaan omasta asemastaan Afrikan maiden rahoittajina, minkä lisäksi niitä hermostuttaa, että maanosa lankeaa uuteen velka-ansaan.

Afrikan talousministerit ja keskuspankkiirit sekä rahoituslaitosten edustajat kohtasivat elokuun ensimmäisenä päivänä Mauritaniassa selvitelläkseen, millaisessa yhteisymmärryksessä Aasian rahoittajia tarkastellaan.

Afrikan luonnonvaroista, etenkin öljystä, kiinnostuneet Kiina, Brasilia ja Intia ovat myöntäneet Afrikalle viime aikoina mittavia avustuksia ja lainoja, minkä lisäksi ne ovat tehneet arvokkaita sopimuksia esimerkiksi infrastruktuurin kohentamisesta.

Useat taloustieteilijät ovatkin huolestuneet siitä, että Afrikka joutuu hankaluuksiin velkoja takaisin maksaessaan.

"Isoja määriä velkaa on juuri pyyhitty pois. Emme kai nyt näe uutta kierrosta Kiinan mukana? Öljyn ja muiden luonnonvarojen hinnat ovat nyt korkeat, mutta jos hinnat tippuvat, Afrikan maiden pitää silti maksaa lainojen korkoja Kiinalle", pelkäsi nimettömänä pysytellyt uutistoimisto Reutersin haastattelema kokousedustajista.

Uudet lainaajat sotkevat velkahelpotuksia?

IMF:n pääjohtaja Dominique Strauss-Kahn arvioi kokouksessa uutistoimisto Reutersille, että uusien rahoittajien kanssa on oltava varovainen, vaikka onkin hienoa, että Afrikalle löytyy uusia rahoituslähteitä.

Strauss-Kahn sanoi olevansa huolissaan siitä, että uusi rahoitusapu uhkaa Bretton Woods -instituutioiden alkuperäisiä periaatteita, jotka hänen mukaansa tähtäävät velkojen peruuttamiseen. Bretton Woods -instituutioilla tarkoitetaan juuri IMF:ää ja Maailmanpankkia.

Pääjohtaja viittasi lausunnollaan todennäköisesti siihen, että velkahelpotuksia halajavien maiden talouden mittareiden ja talouspolitiikan tulee mahtua rahoituslaitosten asettamien rajojen sisään, ja uusien lainoittajien mukaantulo sotkee pakkaa.

Käytännössä IMF onkin ilmoittanut, että sen tulee esimerkiksi selvittää, millainen vaikutus Kiinan ja Kongon demokraattisen tasavallan tekemällä yhdeksän miljardin dollarin kaivos- ja infrastruktuurisopimuksella on Kongon velkatilanteeseen, ennen kuin se päättää, onko Kongo pätevä IMF:n ohjelmiin ja velkahelpotuspakettiin. Arviointitarpeesta uutisoi Reuters.

Pääjohtajan lausunnosta haiskahtaa huoli talousvaikeuksissa olevan IMF:n omasta asemasta Afrikan suunnatessa uusille rahoituslähteille. IMF ei ole lupauksistaan huolimatta vähentänyt kehitysmaiden talouspolitiikkaa rajoittavia politiikkaehdollisuuksia, minkä vuoksi ei ole ihme, että Afrikka lainaa rahaa mieluummin muualta.

"IMF:n keväällä 2008 tekemät päätöksentekojärjestelmän uudistukset kehitysmaiden hyväksi olivat vain hyvin pieniä. Jos velkahelpotusten ehtoja lähdetään nyt tiukentamaan, vähenee usko IMF:n uudistushaluun entisestään", Kepan kehityspoliittinen sihteeri Matti Ylönen arvioi.