"Liiallista velkaantumista ja riskejä vähentävä tulonjakopolitiikka voi osoittautua houkuttelevammaksi tavaksi vakauttaa taloutta kuin jälkikäteen tehtävät toimenpiteet kuten pelastuspaketit tai velkajärjestelyt", tutkijat linjaavat.
Kuva:
Robert Kneschke
Shutterstock
Uutinen

IMF: Finanssikriisien estäminen vaatii tuloerojen pienentämistä

Tuloerot ovat revenneet ennätyssuuriksi eri puolilla maailmaa, totesi teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD raportissaan joulukuussa. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n uusien tutkimustulosten mukaan ilmiö ruokkii uusien rahoitusmarkkinakriisien syntyä.
Matti Ylönen
23.1.2012

"Köyhien ja rikkaiden välinen kuilu on viime vuosikymmeninä kasvanut OECD-maissa ja monissa nousevissa talouksissa. Näin on käynyt jopa valtioissa, jotka nauttivat pitkästä talouskasvun kaudesta ennen [vuoden 2008] Suurta Lamaa", totesi OECD joulukuussa 2011 julkaistussa 400-sivuisessa raportissa "Divided we Stand".

Köyhyydessä elävien ihmisten aseman parantaminen on aina ollut kehitys- ja sosiaalipolitiikan kulmakiviä. Kansainvälisen valuuttarahaston viimeaikaiset tutkimukset painottavat, että tuloerojen kasvu vaarantaa yrityksiä tuoda vakautta kansainväliseen rahoitusjärjestelmään.

Tasainen tulonjako on vakauden tae

IMF:n tutkimusosaston osastonjohtaja Jonathan D. Ostry ja apulaisjohtaja Andrew G. Berg lähtivät selvittämään, mitkä tekijät ovat pitäneet eri maissa historiallisesti yllä pitkäaikaista talouskasvua.

"Keskeisin löydöksemme oli, että talouskasvun kaudet loppuvat helpoimmin alueilla joissa tuloerot ovat suuria", Berg ja Ostry totesivat Foreign Policy –lehdessä 6.1.2012. Kirjoitus perustui heidän huhtikuussa 2011 julkaisemaan tutkimukseensa "Inequality and Unsustainable Growth: Two Sides of the Same Coin?"

Ostryn ja Bergin mukaan esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa voitaisiin päästä keskimäärin kaksi kertaa nykyisen mittaisiin kasvukausiin, jos tuloerot saataisiin kaventumaan edes puoleen tulonajoltaan tasaisemman Itä-Aasian tasosta.

"Huomionarvoista oli että tulonjaon merkitys oli erittäin selvä riippumatta muista käytetyistä muuttujista tai siitä, miten kasvukaudet määriteltiin", tutkijat toteavat.

OECD:n raportti maalaa kuvaa edessä olevista haasteista. Kehittyneissä talouksissa rikkaimman kymmenyksen tulot ovat keskimäärin yhdeksän kertaa sen, mitä vähiten ansaitseva kymmenys tienaa. Tuloerot ovat kasvaneet nopeasti myös Suomessa.

"Nousevissa talousmahdeissa talouskasvu on auttanut vähentämään nopeasti köyhyyttä. Tuloerot ovat kuitenkin kasvaneet samaan aikaan vielä nopeammin. Nousevista suurvalloista ainoastaan Brasilia on onnistunut merkittävästi tasaamaan tulonjakoa", OECD toteaa.

Miksi ongelmiin ei puututa?

Kansainvälinen valuuttarahaston vuonna 2010 julkaiseman "Inequality, Leverage and Crises "-raportin mukaan vuoden 2008 subprime-lainakriisin taustalla oli yhä suurempien tuloerojen mukana kasvanut ammattimaisten sijoittajien valta suhteessa tavallisiin työntekijöihin.

"Viittä prosenttia väestöstä edustavien sijoittajien neuvotteluvoima on noussut samalla, kun 95 prosenttia väestöstä on ensisijaisesti palkansaajia", raportin kirjoittaneet Michael Kumhof ja Romain Rancière linjasivat.

Tuloerojen kasvu rikastutti sijoittajia, jotka hakivat lisätuottoja työntekijöiden ottamiin lainoihin sidotuista arvopapereista.

"Näin työntekijät saivat kompensoitua [tuloerojen kärjistymisen aiheuttamaa] tulonmenetystään", Kumhof ja Rancière kuvasivat.

Velan määrän kasvu suhteessa tulotasoon luo kuitenkin rahoitusjärjestelmään epävakautta, joka voi lopulta johtaa finanssikriisiin. Vastuullinen, pitkäjänteinen talouspolitiikka edellyttäisi tuloerojen kaventamista esimerkiksi veropolitiikalla ja tulonsiirroilla.

Työllisyys on paras lääke

Eurooppalainen velkakriisi on ajanut Kreikan velkajärjestelyyn. Yleisesti pelätään, että se ei jää viimeiseksi. Kumhof ja Rancière ennustavat, että pidemmällä aikavälillä huomio talouspolitiikassa kiinnittyy väistämättä tuloerojen tasaamiseen.

"Liiallista velkaantumista ja riskejä vähentävä tulonjakopolitiikka voi osoittautua houkuttelevammaksi tavaksi vakauttaa taloutta kuin jälkikäteen tehtävät toimenpiteet kuten pelastuspaketit tai velkajärjestelyt", tutkijat linjaavat.

Ostry ja Berg ovat varovaisia ratkaisuehdotuksissaan, mutta he mainitsevat hyödyllisinä toimenpiteinä esimerkiksi työllisyyden ja köyhyydessä elävien ihmisten taloustilanteen tukemisen.

"Lyhyellä aikavälillä kasvun ja tasaisen tulonjaon välillä joudutaan joskus tekemään kompromisseja. Uusi tutkimuksemme osoittaa kuitenkin, että tulonjaon huomiointi voi tuoda merkittäviä pitkän aikavälin hyötyjä talouskasvulle," Ostry ja Berg päättävät.

OECD linjaa raportissaan, että tuloeroihin puuttumisella on kiire.

"Yhteiskuntasopimus on alkanut purkautua monissa maissa. Näköalattomuuteen kasvavat nuoret tuntevat ajautuvansa yhä kauemmas marginaaliin", OECD kuvaa.

"Mielenosoittajien mukaan nuoret maksavat laskua kriiseistä, joihin he eivät ole millään muotoa syyllisiä samalla kun korkeasti ansaitsevat ihmiset vaikuttavat säästyneen tappioilta. Yleinen tyytymättömyys leviää Espanjasta Israeliin ja Wall Streetiltä Syntagma-aukiolle", raportti analysoi.

Myös OECD painottaa työllisyyden merkitystä.

"On ensiarvoisen tärkeää panostaa työntekijöihin. Investoinnit täytyy aloittaa aikaisin lapsuudessa, niitä täytyy jatkaa koulujärjestelmässä sekä tukea siirtymää koulusta työmaailmaan", järjestö vaatii.

Monet lääkkeistä toimivat OECD:n mukaan yhtä lailla sen jäsenmaissa ja nousevissa kehitysmaissa. Jälkimmäisen osalta yhtenä haasteena on kuitenkin epävirallisen talouden suuri osuus.