Uutinen

IMF ehdottaa obligaatioiden myyntiä lisätäkseen lainarahoitusta

Maailmanpankin ja IMF:n kevätkokouksessa tehtiin historiallinen esitys: valuuttarahasto aikoo myydä obligaatioita jäsenmailleen - erityisesti nousevat kehitysmaat ovat osoittaneet kiinnostusta. Rahoituslaitokset muistuttivat myös avunantajia annettujen lupausten pitämisestä.
Sanna Jäppinen
27.4.2009

Rikkaimpien teollisuus- ja kehitysmaiden G20-maiden kokouksessa huhtikuun alussa maailman johtajat sitoutuivat kasvattamaan Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n, Maailmanpankin ja muiden kehityspankkien resursseja 1 100 miljardilla dollarilla, jotta ne voivat tukea talouskriisissä kamppailevia maita.

IMF:n osuus lisäpotista on 500 miljardia dollaria. Esimerkiksi Yhdysvallat, EU ja Japani ovat jo luvanneet lisärahoitusta suoraan rahoituslaitoksille 300 miljardin dollarin edestä, mutta loppusummaan kokoon saamiseksi IMF:n ja Maailmanpankin kevätkokouksessa 25.-26. huhtikuuta esitettiin historiallinen ehdotus valuuttarahaston resurssien kasvattamiseksi. Rahoitusta voitaisiin hakea obligaatioita myymällä, mitä ei ole tehty kertaakaan rahaston 65-vuotisessa historiassa.

"Olen varma, että tätä keinoa tullaan käyttämään, jos se osoittautuu joustavaksi", totesi IMF:n pääjohtaja Dominique Strauss-Kahn ja kertoi, että ehdotus on jo edennyt rahaston johtokuntaan.

Obligaatioiden hankkimisesta ovat kiinnostuneet erityisesti nousevat kehitysmaat, kuten Kiina, jotka haluaisivat kasvattaa vaikutusvaltaansa kansainvälisissä rahoituslaitoksissa.

Strauss-Kahnin ei nimennyt Kiinan ohella muita potentiaalisia obligaatioiden ostajamaita, mutta totesi niitä olevan useita. Hän korosti obligaatioita tarjottavan nimenomaan rahaston jäsenmaille, eikä yksityisille pääomamarkkinoille.

"Kehitys hätätilassa"

Rahoituslaitosten johtajat vetosivat kevätkokouksen yhteydessä maailman päättäjiin, jotta nämä tekisivät nykyistä enemmän köyhyyden vähentämiseksi ja muistaisivat globaalin talouskriisin seurauksien tuntuvan erityisen rankasti jo ennestään köyhimpien elämässä.

Rahoituslaitosten yhteisessä loppukannanotossa todettiin, että kaikkien avunantajien olisi panostettava jo tehtyjen lupausten lunastamiseksi, ja kaikkien on harkittava vielä uusien apusitoumusten tekemistä, uutisoi BBC.

Rahoituslaitokset julkistivat vuosikokoustensa alla "The Global Monitoring Report 2009: A Development Emergency" -raportin, jonka mukaan äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä tulee talouskriisin seurauksena kasvamaan useammassa kuin joka toisessa kehitysmaassa, eniten kaikkein köyhimmissä valtioissa ja Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa.

Raportissa esitettyjen arvioiden mukaan äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä tulee lisääntymään 50-90 miljoonalla ihmisellä vuoden 2009 aikana.

Raportin mukaan nykytilanne ei lupaa hyvää YK:ssa sovittujen vuosituhattavoitteiden saavuttamisen kannalta. Köyhyyden puolittamisen ohella näyttävät haaveeksi jäävän tavoitteet myös nälän, lapsi- ja äitiyskuolleisuuden sekä hiv/aidsin ja muiden tautien vähentämisestä ja peruskoulutuksen ulottamisesta kaikille vuoteen 2015 mennessä.

Äänivallan uudistamisessa ei edistystä

Kevätkokoukselta odotettiin turhaan konkreettisia toimia, joilla vastattaisiin pitkään muun muassa kansalaisjärjestöjen esillä pitämään vaatimukseen rahoituslaitosten demokratian lisäämisestä ja kehitysmaiden  äänivallan kasvattamisesta. Viimeksi asia oli esillä G20-kokouksessa.

Edistystä ei saatu myöskään IMF:n kultavarantojen myynnin suhteen, mistä odotettiin yhtä ratkaisua rahaston lainanantoresurssien lisäämiseksi nopeasti.

Lisää tietoa aiheesta