Kuva:
Diyana Dimitrova
IStock
Uutinen

ILOn pääjohtaja: Planeetan ja työvoiman etu eivät ole ristiriidassa

Jatkuvasti pahenevaa globaalia työttömyyttä ei voida ratkoa, jollei työmarkkinoita kehitetä kestävästi, sukupuolten tasa-arvoa siirretä sopimuksista todellisuuteen ja yritysten arvoketjuja saada reilummiksi, arvioi Guy Ryder Helsingissä.
Sanna Jäppinen
26.11.2014

Lähes satavuotias Kansainvälinen työjärjestö ILO on herännyt nykytodellisuuteen: maailmassa on 200 miljoonaa työtöntä, enemmän kuin koskaan ennen. Luku kasvaa koko ajan, sillä uusia työpaikkoja tarvittaisiin joka vuosi vähintään 42 miljoonaa, mutta niitä saadaan aikaan vain 40 miljoonaa.

Enää ei voida puhua vain vuoden 2008 talouskriisin jälkimainingeista. Kyse on jostain suuremmasta ja syvemmästä.

"Maailma ja työmarkkinat ovat muuttuneet selvästi 20-30 vuoden aikana, ja vauraudesta yhä suurempi osa kasautuu pääomaksi työtulon sijaan", ILOn pääjohtaja Guy Ryder totesi puhuessaan "Globaali haaste – enemmän ja parempia työpaikkoja" -seminaarissa Helsingissä 25. marraskuuta.

"ILOn tehtävä on vuodesta 1919 lähtien ollut taistella yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta, ja nykyinen eriarvoisuuskehitys on erittäin suuri uhka paitsi oikeudenmukaisuudelle myös yhteiskuntien vakaudelle. Toisaalta esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto on osoittanut, että tietyn pisteen saavuttaessaan eriarvoisuus on este myös talouskasvulle", Ryder totesi.

Hän korosti erityisesti sitä, että eriarvoisuus jarruttaa ihmisten sosiaalista liikkuvuutta - ja se jos mikä tulee yhteiskunnalle kalliiksi.

"Eriarvoisuuden takia hukataan mahdottoman paljon ihmisten kykyjä ja lahjakkuutta."

Työ ja ilmastonmuutoksen torjunta liittyvät toisiinsa

ILO ei ole ainut ennätyskorkeaan työttömyyteen herännyt taho, sillä Ryder välitti Suomeen tuoreet terveiset rikkaiden G20-maiden johtajien kokouksesta Australiasta.

"Globaalin työllisyyden lisääminen nostettiin ehdottomasti tärkeimmäksi tavoitteeksi", Ryder totesi.

Työmarkkinoiden alennustilaa analysoitaessa diagnoosin teko on Ryderin mielestä vielä melko helppoa, mutta oikeiden lääkkeiden löytäminen ei.

"Se on selvää, että tarvitaan isoja muutoksia paitsi itse työmarkkinoihin myös tuotannon ja kulutuksen rakenteisiin."

ILO on yrittänyt hahmottaa avainkysymyksiä, joihin järjestön – ja hallitusten – on pakko puuttua lähivuosina, jos työpaikkoja, ja ennen kaikkea ihmisarvoisia töitä, halutaan luoda nykyistä enemmän.

"Tänä päivänä on vaikea uskoa, mutta vielä 15 vuotta sitten aivan avoimesti sanottiin, että joko suojellaan työvoimaa tai planeettaa, kumpikin ei ole mahdollista."

Kestävän kehityksen ja "vihreän ulottuvuuden" on oltava erottamaton osa ILOn työtä, Ryder vakuutti. Hänen mukaansa työjärjestön on oltava aktiivisesti vaikuttamassa siihen, että Pariisin ilmastokokouksessa 2015 saadaan aikaan sitova päästövähennyssopimus.

"Vähähiilinen yhteiskunta tarjoaa mahdollisuuden luoda enemmän ja parempia työpaikkoja."

Joko 80 senttiä vihdoin muuttuisi euroksi?

Toinen tulevaisuuden avainkysymys on sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen työelämässä.

"Yhtäläiset oikeudet naisille ja miehille kirjattiin ILOn työsopimuksiin jo 1950-luvulla, ja kaikissa ILOn jäsenmaissa asia on hyväksytty sopimustasolla. Todellisuus kuitenkin laahaa 60 vuotta jäljessä", Ryder totesi.

Palkkaerot sukupuolten välillä ovat tuttuja kaikissa maissa: naisten palkat ovat keskimäärin 80 prosenttia miesten palkoista. Naisten osallistuminen työelämään vaihtelee runsaasti maasta riippuen, mutta koko maailman keskiarvo on se, että naisia on työelämässä 25 prosenttiyksikköä vähemmän kuin miehiä.

"Ja ikävä kyllä nämä erot eivät näytä nykymenolla olevan kaventumassa."

Bangladeshin tragedia oli vedenjakaja

Guy Ryderin mukaan yksi suurimmista puutteista ILOn työssä on ollut se, että yksittäisten yritysten kanssa kohtaamisia on ollut luvattoman vähän - neuvottelupöydissä on istuttu lähinnä työnantajajärjestöjen kanssa.

"Yritysvastuusta on puhuttu paljon 20 vuoden aikana, mutta emme ole tehneet asialle juuri mitään”, Ryder myönsi.

Hän muistutti, että harvasta tuotteesta voidaan enää yksiselitteisesti sanoa, että se on tehty jossain maassa, sillä yritysten toiminnot jakautuvat moneen maahan.

"Totuudenmukaisempi valmistusleima olisi usein 'Made in the World'. Siksi työoloja koskevissa sopimuksissakaan ei voida toimia vain maakohtaisesti, vaan yritysvastuun ytimessä ovat maiden välillä kulkevat arvoketjut."

Ryder arvioi, että viime vuoden huhtikuussa Bangladeshissa romahtanut Rana Plazan tekstiilitehdas oli viimeinen pisara, joka pakottaa muutokseen.

"Bangladesh on onnistunut vähentämään äärimmäistä köyhyyttä, mutta pitkälti sen takia, että neljä miljoonaa ihmistä työskentelee tekstiiliteollisuudessa halvalla ja huonoissa oloissa. Maailma ei voi enää hyväksyä arvoketjuja, joiden toisessa päässä kerätään suuret voitot ja toisessa altistutaan kuolemalle."

Vuonna 2012 ILOn pääjohtajana aloittanut Guy Ryder vieraili ensimmäisen kerran Suomessa 24.-26.11.2014.