Lapsilisiin ja muihin perhe-etuuksiin käytetään Afrikan maissa keskimäärin 0,2 prosenttia bruttokansantuotteesta, Länsi-Euroopassa 2,2 prosenttia. Kuvassa kenialaisia koululaisia Samburun alueelta.
Kuva:
Anna Omelchenko
Shutterstock
Uutinen

ILO: Yli 70 prosenttia väestöstä elää sosiaaliturvan ulkopuolella

Vain 27 prosenttia maapallon väestöstä on kunnollisen sosiaaliturvan piirissä, kertoo kansainvälisen työjärjestön tuore raportti. Eläkkeet, lapsilisät ja muut sosiaaliturvajärjestelmät ovat kuitenkin nouseva kehityspolitiikan teema.
Matti Ylönen
5.6.2014

Maailmasta on nykyään vaikea löytää maata, jossa ei olisi käytössä jonkinlaisia sosiaaliturvajärjestelmiä. Kattavien sosiaalipalvelujen määrä on lisäksi ollut viime vuosina kasvussa.

Tästä huolimatta jopa 73 prosenttia maailman väestössä elää yhä ilman kunnollista turvaa vanhuuden, vammautumisen, lapsien saamisen tai työttömyyden varalle, toteaa kansainvälinen työjärjestö ILO tuoreessa sosiaaliturvaraportissaan "World Social Protection Report 2014-15".

"Kansainvälinen yhteisö linjasi vuonna 1948, että sosiaaliturva lapsille, aikuisille ja vanhuksille on ihmisoikeus. Tästä huolimatta universaali sosiaaliturva on vielä vuonna 2014 vain haave suurelle osalle maailman väestöstä”, totesi ILOn varajohtaja Sandra Polanski järjestön tiedotteessa.

Toista kertaa ilmestynyt raportti on yksi ILOn neljästä lippulaivaraportista. Se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2011. Nyt julkaistun tutkimuksen tiedot perustuvat vuoden 2012 lukuihin.

Monia kiinnostavia malleja, mutta rahaa puuttuu

ILO käy tutkimuksessaan läpi sosiaalimenoihin käytettyjä kustannuksia sosiaalipolitiikan eri alueilla. Etuuksiin käytetyt summat ovat hyvin pieniä ja niitä voitaisiin nostaa myös köyhemmissä maissa budjetin painopisteitä muuttamalla. Toisaalta suunta on ILOn mukaan oikea, sillä sosiaaliturvajärjestelmiä on viime vuosina laajennettu monessa maassa.

Raportti nostaa esiin Brasilian, Ghanan, Etelä-Afrikan, Kap Verden, Kiinan, Intian, Meksikon, Mosambikin ja Thaimaan valtioina, joissa on viime vuosina käynnistetty uusia kiinnostavia sosiaaliturvakokeiluja.

Kansalaisten hyvinvointiin käytettävät summat ovat kuitenkin numeroiden valossa usein vielä pieniä. Esimerkiksi lapsilisiin ja muihin perhe-etuuksiin käytetään globaalisti vain 0,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Afrikassa tämä luku on 0,2 ja Länsi-Euroopassa 2,2 prosenttia.

"Lapsiin ja lapsiperheisiin täytyy investoida enemmän, sillä joka päivä maailmassa kuolee 18 000 lasta. Parempi sosiaaliturva estäisi monet näistä kuolemista", raportissa linjataan.

ILO muistuttaa, että yksikin puutteessa eletty vuosi voi vahingoittaa yksittäisten lapsien tai kokonaisten sukupolvien tulevaisuutta.

Raportti esittelee lapsilisiin liittyviä menestystarinoita matala- ja keskituloisista maista. Argentiinassa otettiin vuonna 2009 käyttöön työttömille ja pienituloisille suunnattu lapsilisä enintään viidelle lapselle perhettä kohti. Etelä-Afrikan lapsilisäjärjestelmän piirissä oli vuonna 2012 lähes 11 miljoonaa lasta. Tulokset ovat olleet hyviä.

Työttömyyskorvauksiin käytetään maailmassa suhteellisesti hieman enemmän rahaa kuin lapsilisiin. Siitä huolimatta vain hieman yli joka kymmenes työtön maailmassa saa ILOn mukaan minkäänlaista työttömyyskorvausta. Suurin osa työttömäksi joutuvista tippuu tyhjän päälle. Eläkejärjestelmien piirissä on alle puolet eläkeläisistä, ja myös vammaisten suojelussa on isoja puutteita.

Raportti tarjoaa monia esimerkkejä siitä, miten kehitysmaissakin voitaisiin panostaa nykyistä enemmän sosiaaliturvaan. Esimerkiksi Costa Rica, Kambodža, Mauritius ja Sri Lanka ovat ILOn mukaan vähentäneet puolustusmäärärahojaan ja sijoittaneet nämä varat perusturvan kehittämiseen.

Monet keskituloiset kehitysmaat ovat puolestaan lisänneet työntekijöiden sosiaaliturvamaksuja ja rahoittaneet näin esimerkiksi parempaa työttömyysturvaa. Myös veronkeruun tehostaminen ja velkojen uudelleenjärjestely mainitaan lupaavina vaihtoehtoina.

Sosiaalipolitiikka on noussut voimakkaasti kehityspolitiikkaan

Sosiaalipolitiikka on herättänyt viime vuosina paljon kiinnostusta kehityspolitiikan työkaluna. Kun köyhyyttä vähennetään kaikille suunnatuilla etuuksilla, päästään eroon paljosta hallinnoinnista ja raportoinnista.

Muutosta on vauhdittanut ILOn vetämä Social Protection Floor -aloite. Vuonna 2009 käynnistynyt aloite kannustaa valtioita tekemään pitkän aikavälin suunnitelmia universaalien sosiaaliturvajärjestelmien kehittämiseksi. Se tarjoaa valtioille myös työkaluja koordinoida ja suunnitella toimivia sosiaaliturvajärjestelmiä.

Aloitteessa on mukana 19 YK:n alaista järjestöä, kansalaisjärjestöjä sekä Alankomaat, Luxemburg, Ranska, Ruotsi, Saksa ja Suomi. Painoarvoa kasvattaa lisäksi se, että mukana ovat myös Maailmanpankki ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF.

Perinteisesti etenkin IMF on ajanut enemmän sosiaaliturvan leikkauksia kuin sen vahvistamista velkaohjelmissaan. ILOn raportin pääkirjoittajan Isabel Ortizin aiempi YK:n lasten oikeuksien järjestö Unicefille tekemä raportti osoitti, että mielikuva pitää edelleen usein paikkansa. Toisaalta on melko tavallista, että suurten maailmanjärjestöjen eri osastot ajavat osin ristiriitaisiakin tavoitteita.

Vaikka innostus sosiaalipolitiikkaa kohtaan on kasvanut, ILO varoittaa. että pitkittynyt talouskriisi uhkaa pysäyttää edistyksen. Talouskriisin budjettivaikutukset ovat näkyneet ILOn mukaan selvästi Euroopan ja Yhdysvaltojen lisäksi myös monessa kehitysmaassa. Monet kehitysmaat ovat turvautuneet kriisin seurauksena budjettileikkauksiin, jotka ovat kohdistuneet myös sosiaaliturvaan.