Uutinen

Ilmastovastuun kantajat katosivat Bangkokissa

Bangkokin ilmastoneuvottelut päättyivät laihoin tuloksin, sillä sopua päästövähennyksistä ja rahoituksesta ei löytynyt. Teollisuusmaita syytetään vastuun pakoilusta.
Timo Kuronen
12.10.2009
TIMO KURONEN
Last plenaryPäästövähennykset ja kehitysmaille annettava tuki jäivät Thaimaan ilmastoneuvotteluissa päätöksiä vaille.

BANGKOK -- Lähes kaksi viikkoa kestäneet virkamiesvetoiset ilmastoneuvottelut päättyivät Thaimaan Bangkokissa perjantaina 9.10. Tavoitteena oli mahdollisimman valmis tekstipohja joulukuussa pidettävän Kööpenhaminan ilmastohuippukokouksen (COP15) sopimusta varten, mutta työ jäi puolitiehen.

"Bangkokissa näkyi tahto rakentaa menetelmä, millä ilmastonmuutosta pyritään hidastamaan", YK:n ilmastonmuutossihteeristön johtaja Yvo de Boer kertoi perjantain tiedotustilaisuudessa.

"Mutta merkittäviä erimielisyyksiä on vielä. Joulukuussa maailman kansalaisilla on oikeus tietää tarkalleen, mitä hallitukset tekevät ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Nyt on aika asettaa yhteinen etu omien etujen edelle."

Neuvottelijat pääsivät parempaan yhteisymmärrykseen ilmastonmuutoksen sopeutumiskeinojen, teknologian siirron ja valmiuksien vahvistamisen saralla. Periaatteellinen sopimus saatiin aikaan metsien ja maankäytön kysymyksissä ja siinä, kuinka uusien kasvihuonekaasujen vaikutus mitataan.

Sen sijaan teollisuusmaiden päästövähennykset Kioton ilmastosopimuksen vuodesta 2013 alkavalla toisella sopimusjaksolla jäivät auki. Myöskään kehitysmaille annettavasta tuesta päästöjen rajoittamiseksi ei päästy sopuun. Nämä kysymykset ovat Kööpenhaminan uuden ilmastosopimuksen kulmakiviä.

EU ja Yhdysvallat siirtelivät vastuuta

Euroopan unionin näkemys ei juurikaan muuttunut neuvotteluiden aikana. "EU on yksipuolisesti sitoutunut siihen, että vuonna 2020 kasvihuonekaasupäästömme ovat 20 prosenttia alemmat kuin vuonna 1990. Olemme kuitenkin valmiita nostamaan luvun 30 prosenttiin, jos muut teollisuusmaat lupaavat vastaavia vähennyksiä", komission pääneuvottelija Artur Runge-Metzger kertoi.

"Kööpenhaminassa haluamme laillisesti sitovan sopimuksen, missä mukana ovat sekä Yhdysvallat että pitemmälle teollistuneet kehitysmaat. Kehitysmailta vaadimme päästöjen kasvun rajoittamista, emme suoranaisia vähennyksiä. Jos yksi tai useampi suurista päästömaista puuttuu, emme kykene pitämään maapallon lämpötilan nousua alle 2 asteessa."

Yhdysvaltain neuvottelijat näyttivät olevan puun ja kuoren välissä. Maa nimettiin useaan otteeseen neuvotteluiden pahaksi pojaksi ja päivän fossiiliksi, sillä mitään konkreettisia lupauksia päästövähennyksistä tai rahoitussummista ei kuultu.

"Presidentti Obama on tehnyt valtavasti työtä ja ilmastonmuutoslaki on senaatin työryhmäkäsittelyssä. Vaikka emme ole mukana Kioton sopimuksessa, uusia kansallisia lakialoitteita tulee jatkuvasti ja tavoitteenamme on päästöjen 80 prosentin pudotus vuoteen 2050 mennessä", puolusteli valtuuskunnan johtaja Jonathan Pershing Yhdysvaltain lehdistötilaisuudessa.

Kehitysmaat vaativat Kioton protokollan säilyttämistä

Bangkokissa Kiinan johtama kehitysmaiden G77-ryhmä sai sen käsityksen, että teollisuusmaat pyrkivät eroon kansainvälisesti sitovasta Kioton protokollasta, jotta Yhdysvallat saataisiin mukaan ilmastotalkoisiin.

"Olemme erittäin huolestuneita, että neuvottelut Kioton toisen sopimusjakson päästövähennyksistä ovat edistyneet hyvin hitaasti, vaikka neuvottelupäiviä ennen Kööpenhaminaa on jäljellä vain muutama", Kiinan ja G77-maiden lehdistötiedotteessa sanottiin.

"Itse asiassa useimpien teollisuusmaiden lausumat viittaavat siihen, että ne haluavat hylätä Kioton protokollan kokonaan uuden sopimuksen tieltä", tiedote lisäsi.

"Teollisuusmaat ovat täällä osoittaneet suurta johtamisvajetta. Meillä ei ole aikaa uuteen 15 vuoden neuvottelukierteeseen. Kioton protokolla on oltava uuden sopimuksen pohjana", Filippiinien ulkoministeriön ympäristöneuvonantaja Bernarditas Muller kertoi toimittajille.

Järjestöt pelkäävät pahinta

Monet paikalla olleet kansainväliset kehitysjärjestöt ovat huolissaan köyhimpien maiden kohtalosta.

"On erittäin epäoikeudenmukaista pakottaa köyhät maat valitsemaan ei-sopimuksen ja itsemurhasopimuksen välillä", Oxfamin ilmastoasiantuntija Antonio Hill jyrisi.

"Köyhemmille maille annettavaa apua on lisättävä, ei siirrettävä muualle. Jos luvatut kehitysavun lisärahat varastetaan ilmastotarkoituksiin, 8,6 miljonaa ihmistä vähemmän maailmassa saa aids-hoitoa, 75 miljoonaa lasta vähemmän pääsee kouluun ja lapsia kuolee 4,5 miljoonaa enemmän."

South Centre -järjestön johtaja Martin Khorin mukaan Kioton sopimuksen sitovista top-down -määräyksistä näytetään olevan matkalla kansallisiin bottom-up -päästöleikkauksiin.

"Tämä voi valitettavasti muuttua kilpajuoksuksi pohjalle. Kansainvälisen sopimuksen sitovuus on vahvempi kuin kansallisten lakien, joita voidaan muuttaa hallitusten vaihtuessa. Siksi teollisuusmaiden olisi jatkettava Kioton sopimuksen voimassaoloa ja tehtävä Yhdysvaltain kanssa sitova erillissopimus."

"Norjan ja Japanin uudet lupaukset päästövähennyksistä ovat positiivinen merkki. Nyt muidenkin olisi kilpailtava siitä, kuka lupaa eniten", Khor peräsi.