Uutinen

Ilmastonmuutos muuttaa myös avustusjärjestöjen työtä

Ihmisten tietoisuuden lisääminen, paikalliseen tilanteeseen tutustuminen ja rahoituskiemuroiden selvittäminen ovat avaimia ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, neuvoo Christian Aidin Richard Ewbank.
Jari Nousiainen
24.4.2009

JARI NOUSIAINENRichard EwbankHaavoittuvimmat köyhät tarvitsevat tukea ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, sanoo Richard Ewbank.
Kehitysmaat kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten ja vaikutukset vaihtelevat paljon paikan ja vuodenajan mukaan. Kaikkia kehitysyhteistyöhankkeita on arvioitava siltä kannalta, etteivät ne altista paikallisia ihmisiä enemmän, muistuttaa Richard Ewbank, Christian Aidin ilmastonmuutosohjelman koordinaattori.

Christian Aid on selvittänyt haasteita, joita ilmastonmuutos kehitysyhteistyölle asettaa. Ewbank on tuonut näitä oppeja suomalaisjärjestöille ja osallistuu lauantaina 25.4. Suomen sosiaalifoorumissa pidettävään Ilmastonmuutos ja kehitys -seminaariin.

Christian Aid on valinnut yhteistyökohteistaan ne, joissa ilmastoasioihin on syytä erikseen keskittyä, sen sijaan että julistaisi ilmastoteeman vaikuttavan kaikessa työssään. Ewbankin mukaan näin muutokseen sopeutumista edistetään tehokkaimmin siellä missä se on tarpeellisinta.

Yksi Christian Aidin selvitysten painopisteistä on ollut ilmastonmuutoksen vaikutusten kohteiksi joutuvien ihmisten ymmärrys ilmiöstä – miksi ilmasto muuttuu ja ketkä sen ovat aiheuttaneet. Britannia, Yhdysvallat ja Saksa ovat tuottaneet 65 prosenttia ilmakehässä olevista kasvihuonekaasuista.

Tiedon lisääminen tärkeää

Liikkeellä on paljon harhaluuloja ilmastonmuutoksen syistä. Esimerkiksi Keski-Aasiassa Ewbank kertoi ihmisten uskoneen venäläisen avaruuskeskuksen aiheuttaneen kuivuutta.

Kehitysmaiden osuus on merkittävä paitsi kärsijänä, myös kansainvälisten sopimusten laatimisessa ja omien tarpeidensa yleiseen tietoisuuteen saattamisessa. Tiedonsaantia haavoittuvilla alueilla on lisättävä, jotta ihmisten todellinen tilanne tulee huomioiduksi maiden omien suunnitelmien teossa.

Kehityshankkeet eivät välttämättä ole ilmastonmuutokseen sopeutumista tukevia, vaan jopa päinvastoin. Merenpinnan nousun uhkaama Bangladesh on Ewbankin mukaan toiminut monella tapaa hyvin: kansalaisyhteiskunta on osallistunut kansallisen sopeutumissuunnitelman laatimiseen ja hallitus on perustanut oman rahaston sopeutumishankkeita varten.

Bangladeshissakin on kuitenkin reagoitu myös lyhytnäköisesti. Meren uhatessa peltoalueita rannikolla hallitus on kehottanut rakentamaan rantavalleja jokisuiston lietteestä. Tällaiset vallit eivät ole kovin kestäviä, ja suistoalueen kaivaminen lisää suolaveden leviämistä jokeen, mikä pilaa viljelymaita.

Rahoitus sekavaa

Balin ilmastokokouksessa joulukuussa 2007 sovittiin sopeutumisrahaston perustamisesta, ja rahaston johtokuntaan valittiin enemmistö kehitysmaiden edustajia. Rahasto ajautui kuitenkin kilpailuun Maailmanpankin vastaavan rahaston kanssa.

Britannia myönsi ilmastonmuutoksen torjumiseen köyhille maille 800 miljoonaa puntaa (nykykurssilla noin 880 miljoonaa euroa). Rahasto ei kuitenkaan voinut ottaa lainaksi määriteltyä rahaa vastaan, ja koko summa annettiinkin Maailmanpankin jaettavaksi.

Ewbank paheksui Maailmanpankin vetämistä ilmastorahoitukseen mukaan. Pankki rahoittaa edelleen jopa hiilivoimaloiden rakentamista, ja sen perusteella laskettuna onkin vastuussa jopa seitsemästä prosentista tämänhetkisistä hiilidioksidipäästöistä.

Vasta-argumentiksi Ewbankille on tarjottu, ettei Maailmanpankkia tarvitse ohittaa, vaan sitä voidaan uudistaa. "Vihreä Maailmanpankki olisi loistava asia", Ewbank totesi, "mutta tähän mennessä kukaan asiassa valtaa käyttävä ei ole esittänyt edes ajatusta siitä, mitkä olisivat pankin vihreyden kriteerit."

Kepa on julkaissut taustaselvityksen "Ei kehitystä ilman ilmastoa – Ilmasto- ja kehityspolitiikan leikkauspisteet" (pdf). Selvityksen julkistustilaisuus järjestetään 29.4.