peltoa keniassa
Kenian vuoristoseudulla toteutettu Two Degrees Up -hanke keskittyi tukemaan maatalouden sopeutumista ilmastonmuutokseen.
Kuva:
Neil Palmer
CIAT
Uutinen

Ilmastonmuutos kiihdytti nälän kasvua

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn mukaan vuonna 2017 nälkää näkevien määrä nousi kuudella miljoonalla edellisvuoteen verrattuna. Muutoksen taustalla on sään ääri-ilmiöiden yleistyminen.
Ruut Tolonen
12.9.2018

Maailman nälkää näkevien määrä jatkaa kasvuaan jo kolmatta vuotta peräkkäin. Vuonna 2017 nälänhädästä kärsiviä oli 821 miljoonaa, eli joka yhdeksäs maailman ihmisistä. Lisäksi 151 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta oli puutteellisen ruokavalion vuoksi ikätasoaan lyhempikasvuisia.

Luvut selviävät YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn eilen julkaistusta The State of Food Security and Nutrition in the World 2018 -raportista.

Eniten nälkää näkeviä ihmisiä, 515 miljoonaa, on Aasiassa.  Suhteellisesti huonoin tilanne on kuitenkin Afrikassa, jossa joka viides kärsii nälästä. Tilanne on pahentumassa maanosan useilla alueissa, mutta myös Etelä-Amerikassa.

Raportissa huomautetaan, ettei myöskään virheelliseen ravitsemukseen olla puututtu riittävän tarmokkaasti. Varsinaisen nälän ohella suuri osa maailman väestöstä kärsiikin “piilonälästä”, eli vitamiinien ja hivenaineiden puutteesta.

Ravintoköyhän ruokavalion seurauksena joka kolmatta maailman lisääntymisikäisistä naisista vaivaa anemia. Tämä vaikuttaa negatiivisesti myös heidän saamiensa lasten terveyteen ja kehitykseen.

Lisäksi aikuisten liikalihavuus on nousussa, ja maailmassa on lähes yhtä paljon lihavia kuin nälkää näkeviä ihmisiä, sillä joka kahdeksas ihminen on ylipainoinen.

Ylipaino-ongelma vaivaa eniten Pohjois-Amerikkaa. Monissa maissa esiintyy kuitenkin samanaikaisesti sekä aliravitsemusta että ylipainoisuutta.

Taustatekijänä ilmastonmuutos

Raportin mukaan nälän lisääntymistä selittää konfliktien ja taloudellisen ongelmien ohella ilmastonmuutos.

1990-luvun alkuun verrattuna helteiden, tulvien, myrskyjen ja muiden maanviljelykselle kohtalokkaiden säätuhojen määrä on kaksinkertaistunut.

Vuosien 2011 ja 2016 välillä maanviljelysalueiden lämpötilat ovat olleet huomattavan korkeita pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna. Tämän vuoksi viimeisten viiden vuoden aikana on koettu useita äärimmäisen kuivia kausia.

Myös sadekaudet ovat muuttumassa. Tämä näkyy siten, että sateet tulevat joko liian aikaisin tai myöhään ja jakautuvat epätasaisesti.

Trooppisilla ja lauhkeilla alueilla ilmastossa tapahtuneet muutokset ovat jo huonontaneet tärkeimpien viljalajien, kuten vehnän, riisin ja maissin, tuotantoa. Maanviljelyn vaikeudet puolestaan aiheuttavat ongelmia ruuan saatavuuteen, mikä myös osaltaan nostaa ruuan hintaa ja heikentää ruokaturvaa. Pitkittyvät tai toistuvat sään ääri-ilmiöt johtavat myös maanviljelijöiden tulonmenetyksiin, köyhyyden syvenemiseen ja pakolaisuuteen.

Raportin mukaan äärimmäisistä sääolosuhteista kärsivissä maissa ruokaturvan heikkeneminen ja aliravitsemus ovat yleisempiä kuin muualla, koska niillä riippuvuus maataloudesta on suurempi. 

Pikaisia toimia tarvitaan

Ellei kehityksen suunta pian käänny, YK:n nälän poistamista vuoteen 2030 mennessä koskeva vuosituhattavoite tulee olemaan erittäin vaikea saavuttaa, raportti varoittaa.

Raportin mukaan nälän ja aliravitsemuksen selättäminen vaatii ruuantuotannolta nykyistä parempaa kykyä sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, toimia joustavasti sään ääri-ilmiöiden iskiessä ja ennakoida tulevat haasteet parantamalla riskinhallintaa.

Erityistä huomiota pitää kiinnittää siihen, että ruokaturva toteutuu pikkulasten, tyttöjen ja naisten kohdalla, sillä heille aliravitsemuksen seuraukset ovat kaikkein vakavimmat.

Jotta turvallista ja korkealaatuista ruokaa riittäisi kaikille, samaan aikaan pitäisi lisäksi siirtyä kohti ravinnetietoisempaa maaviljelyä ja ruuantuotantoa.