Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen tiedotustilaisuudessa energia- ja ilmastostrategiasta 24.11.2016.
Kuvassa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Ilmastoasiantuntija Wendel Trion mukaan Suomi ei ole etujoukoissa EU:n ilmastokeskusteluissa.
Kuva:
Laura Kotila
Valtioneuvoston kanslia
Uutinen

Ilmastoasiantuntija harmittelee: Suomi jäänyt taka-alalle EU:n ilmastoasioissa

Climate Action Network Europen johtaja Wendel Trio pohtii Trumpin vaikutusta ilmastokysymyksiin ja harmittelee, että Suomi ei ole tarpeeksi näkyvä EU:n ilmastokuvioissa.
Mimosa Hedberg
27.4.2017

”EU:n ilmastokeskusteluissa Suomi ei ole ollut etujoukoissa”, Climate Action Network Europen johtaja Wendel Trio toteaa Kepan haastattelussa.

Trio vieraili tällä viikolla Helsingissä pitämässä ilmasto- ja energia-aiheista koulutusta sekä tapaamassa poliitikkoja.

”Suomi keskittyy metsäasioihin ja oman etunsa ajamiseen”, Trio jatkaa.

Trion väittämässä on perää. Tuoreen vertailun mukaan Suomen ponnistelut kohti Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita laahaavat jäljessä – kuten myös suuren osan muistakin EU-maista.

Kun EU-maiden ilmastoponnisteluja tarkasteltiin, Suomi oli vasta jaetulla sijalla 11, vaikka esimerkiksi Ruotsi loisti vertailussa kärkisijalla. Vertailussa kiinnitettiin myös huomiota siihen, että Suomi lobbaa metsistään lisäpisteitä, jotta saisimme korkeammat kasvihuonekaasujen päästörajat muilla sektoreilla.

Ruotsi on puolestaan yksi Euroopan unionin edistyksellisimmistä maista ilmastokysymyksissä.

”Ruotsi tekee aktiivista vaikuttamistyötä ja uskaltaa pistää vastaan isoimmillekin päästömaille, kuten Puolalle”, Trio kehuu.

Hän painottaa, että Ruotsi on hyvä esimerkki pienestä maasta, joka on aktiivisesti osallistumalla pystynyt saamaan aikaan ilmastokysymyksissä suuren vaikutuksen. Suomen olisi syytä ottaa oppia Ruotsin aktiivisesta otteesta EU:ssa, Trio sanoo.

Täyttääkö EU Trumpin tyhjiön?

Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi on luonut epävarmuutta ilmastokysymyksissä. Jo vaalikampanjansa aikana Trump vannoi romuttavansa Pariisin ilmastosopimuksen Yhdysvaltain osalta.

Bloombergin mukaan suurin osa Trumpin hallinnosta puoltaa Pariisin sopimuksesta irtautumista. Valkoinen talo on ilmoittanut päättävänsä Pariisin ilmastosopimuksen jatkosta toukokuun aikana.

EU-asiantuntija Triokin tietää, että Yhdysvalloissa on nyt kovat ilmastoväännöt meneillään. Hän ei odota Yhdysvalloilta vielä suuria toimia suuntaan tai toiseen esimerkiksi Bonnin ilmastokonferenssissa ensi kuussa.

”Luulen, että jenkit ovat Bonnissa pääosin hiljaa."

Hän uskoo, että tuleva G7-maiden kokous tulee olemaan huomattavasti merkittävämpi globaalien ilmastoponnisteluiden ja Yhdysvaltain roolin kannalta.

”Siellä Trump on itse paikalla, ja hänellä on mandaatti toimia. Siellä on mukana Saksa, joka ajaa vahvasti ilmastoasiaa.”

Trio muistuttaa, että Trump on näyttänyt pystyvänsä muuttamaan mielipiteitään nopeasti. Silti Barack Obaman kaltaista uudistusmieltä on turha toivoa. Trio alleviivaa myös, että Trumpin vaikutus ilmastoon tulee olemaan isompi juuri kansainvälisillä areenoilla kuin kotipuolessa Yhdysvalloissa.

EU liian hajanainen

EU:ssa on ollut jo vuosia haluja näyttäytyä johtajana ilmastokysymyksissä. Trio näkee myös, että nyt unionissa on ihmisiä, jotka haluaisivat täyttää Yhdysvaltojen synnyttämän ”ilmastotyhjiön”. Tämän takia EU on lämmittelemässä suhteitaan myös Kiinan kanssa ilmastoasioissa.

Ongelmia löytyy silti myös EU:n sisältä, eikä unioni ole menossa oikeaan suuntaan Trion mielestä tarpeeksi nopeasti. Osasyynä ovat viime aikojen poliittiset myllerrykset, kuten Brexit-tulos sekä Ranskan vaalit ja Saksan tulevat vaalit.

”Mitä tulee ilmastokysymyksiin, EU:lta puuttuu nyt yhtenäisyyttä visiossa.”

Pariisin sopimukseen liittyen EU:ssa on tekeillä paljon lakeja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kunnianhimon puuttuminen voi olla kuitenkin ongelma. Etenkin uusiutuvassa energiassa olisi Trion mielestä paljon potentiaalia.

”Jopa 40-45 prosenttia energiasta voitaisiin saada uusiutuvasta energiasta. Tästä olisi myös taloudellisia hyötyjä, se vähentäisi esimerkiksi energialaskujamme Venäjän suuntaan”, Trio sanoo.

Onko Suomen toimilla väliä?

Palataan vielä Suomen rooliin ilmastokysymyksissä. Joku voisi kysyä, miksi meidän pitää tehdä koko ajan enemmän ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi viiden miljoonan ihmisen maassamme, kun noin 1,4 miljardin asukkaan Kiina tuottaa monin verroin enemmän päästöjä? Kiinahan on ylivoimaisesti maailman suurin hiilidioksidipäästäjä, kun maan päästöt ovat noin 29 prosenttia kaikista maailman päästöistä.

”Jokaisen maan on tehtävä osansa. Suomen päästöt ovat yllättävän isot maailmanlaajuisella tasolla – sen taakse jää noin sata maata. Voisivatko nuo kaikki maat lopettaa ilmastotoimet, koska jokin maa, kuten Suomi, tuottaa vieläkin enemmän päästöjä?” Trio kysyy takaisin.

Trio muistuttaa myös, että Kiina on viime aikoina aktivoitunut ilmastokysymyksissä. Maasta on tullut muun muassa maailman suurin uusiutuvaan energiaan investoija, ja hiilidioksidipäästöjen kasvukin on ollut jo useamman vuoden pysähdyksissä.

”Jokainen kontribuutio on tärkeä. Tämä on kuin äänestäminen – merkitseekö yksi ääni? Ei välttämättä, mutta kaikkien äänet yhdessä merkitsevät ja vaikuttavat muutokseen”, Trio sanoo.

Trio kaipaisi EU:lta ja Suomelta enemmän päättäväisiä toimia. Paljon on vielä tehtävää, jos EU haluaa olla ilmastoasioissa suunnannäyttäjänä.

EU:n päästöt ovat edelleen noin 10 prosenttia kaikista globaaleista päästöistä.

”Muut maat ovat edellä, vaikka Eurooppa on jo teollisen historiansakin puolesta ehtinyt hyötyä enemmän. EU pystyisi tekemään jo nyt paljon edemmän, näyttämään mallia muille.”