Uutinen

Ilmasto-ongelmat kärjistävät ristiriitoja

Kuivuutta seuraa köyhissä maissa pelottavan usein selkkaus, tietokonemalli paljastaa.
Stephen Leahy
27.3.2007

IPS -- Jos kehitysmaa kärsii vakavasta ja pitkittyneestä kuivuudesta, väkivaltaisen yhteenoton puhkeaminen samalla alueella noin vuoden kuluttua on hyvin todennäköistä, tutkija Marc Levy New Yorkin Columbia-yliopiston Earth Institutesta sanoo.

Hänen mukaansa kyse on yleensä maan sisäisestä, mutta intensiteetiltään korkeasta selkkauksesta. Sellaisessa kuolee määritelmän mukaan yli tuhat henkeä.

Levy on kollegoineen laatinut asiasta monimutkaisen tietokonemallin. Hän kertoo itsekin yllättyneensä siitä, miten vahva yhteys sateiden vähenemisen ja selkkausten välillä näkyy.

Levy ei väitä, että kuivuus aiheuttaa yhteenoton suoraan. Pikemminkin se toimii sytykkeenä alueella, jolla tilanne on muutenkin jännittynyt ja kenties ajoittain väkivaltainenkin.

Esimerkiksi Nepalia vuosina 1996-2006 koetelleen sisällissodan taistelut käytiin enimmäkseen seuduilla, joilla oli saatu heikosti sadetta monena vuonna ja jonne iski ankara kuivuus 1990-luvun lopulla.

Alueen talonpojat ovat voineet yksinkertaisesti menettää uskonsa maanviljelyyn ja liittyä kapinallisiin pitääkseen perheensä hengissä, Levy pohtii.

Sateella näyttää puolestaan olevan rauhoittava vaikutus. Levyn mukaan Afrikan kosteilla alueilla on koettu paljon vähemmän väkivaltaisia selkkauksia kuin kuivilla.

Ilmastonmuutoksen sosiaalisia vaikutuksia ei ennakoitu

Tutkijoiden laatima malli ennustaa tänä vuonna yhteenottoja Norsunluurannikolle, Sudaniin, Bangladeshiin, Haitiin sekä Nagalandin ja Manipurin alueille Intiassa. Kaikki kärsivät viime vuonna ankarasta kuivuudesta.

Malli on järkeenkäypä, "mutta ihmisten toimintaa ei pysty ennustamaan", Robert McLeman Ottawan yliopistosta kommentoi. Hän tutkii äärimmäisten ympäristöilmiöiden ja muuttoliikkeen suhteita.

"Nigerian kuivuuskausina karjapaimenet ja viljakasvien viljelijät yleensä ratkaisevat ongelmansa itse", McLeman sanoo muistuttaen, että afrikkalaisilla on tuhansien vuosien kokemus kuivuudesta.

Nykyisin kaupungit toimivat varaventtiileinä, joihin väkeä siirtyy maalta kuivina kausina. Yhä useammat myös jäävät kaupunkiin uskoen, että elämä on siellä helpompaa kuin maaseudulla, hän selittää.

McLeman kuitenkin myöntää, että Afganistanissa koettu pitkä kuivuus voi saada talonpojat harkitsemaan liittymistä Talebaniin, jos muita vaihtoehtoja ei ole tarjolla.

Nils Petter Gleditsch Oslon Kansainvälisestä rauhantutkimuslaitoksesta puolestaan arvioi, että ihmisillä on kyky selviytyä normaaleista kuivuuskausista.

Vasta isot ja nopeat muutokset ympäristössä johtavat todennäköisemmin yhteiskunnalliseen epävakauteen, pakkomuuttoon ja väestöryhmien väliseen väkivaltaan, hän sanoo.

"Kuivuus ei ole sama asia Unkarissa ja Etiopiassa", Gleditsch havainnollistaa viitaten valtioiden erilaiseen kykyyn puskuroida vaikutuksia.

Ilmastonmuutos lisää tulvia sekä kuivuuskausia ja nostaa maapallon lämpötilaa, mutta sen pitemmän tähtäimen sosiaalisia vaikutuksia ei ole vielä ennakoitu, Gleditsch sanoo.

Vesipulasta kärsii jo 1,5 miljardia ihmistä eri puolilla maapalloa, ja määrän odotetaan nousevan väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen seurauksena.

"Ilmastonmuutos johtaa todennäköisesti sisällissotien lisääntymiseen", Levy ennustaa.

Taustalla useimmiten eriarvoisuus

Useimmat selkkaukset juontuvat ihmisten välisestä eriarvoisuudesta, Satish Kumar muistuttaa. Hän johtaa ekologista tutkimusta Britannian Schumacher Collegessa.

"Kasvavaa suuttumusta aiheutuu siitä, että rikkaat ovat syypäitä ilmaston lämpenemiseen, mutta sen seuraukset kaatuvat pahimmin köyhien niskaan", Kumar sanoo. Asia on hänen mukaansa tullut esille esimerkiksi Intiaan iskeneiden yllättävien kuivuuskausien yhteydessä.

YK:n tilastojen mukaan Pohjois-Amerikan keskivertoasukas tuottaa 12 kertaa niin paljon kasvihuonekaasuja kuin ihmiset kehitysmaissa.

Kumar huomauttaa, että tuhoisaa kerskakulutusta harrastavat myös kehitysmaiden rikkaat.

Hänen mielestään maailma voidaan pelastaa pahenevasta väkivallan kierteestä vain vähentämällä pikaisesti sekä kasvihuonekaasujen päästöjä että sosiaalista eriarvoisuutta.