Uutinen

Ihmisoikeuskysymykset ovat yhä yrityksille vaikeita

Suomalaisyritysten on vaikea soveltaa YK:n ihmisoikeusperiaatteita käytännön toimintaan - eikä sitä niiltä myöskään vaadita.
Iina Leppäaho
17.11.2014

Yritysten ihmisoikeusvastuun edistäminen on tänä vuonna nytkähtynyt Suomessa pienen askeleen eteenpäin. Vuonna 2011 valmistuineita YK:n liike-elämää ja ihmisoikeuksia koskevia periaatteita eli niin sanottuja Ruggien periaatteita pyritään nyt soveltamaan myös suomalaisyritysten toimintaan.

Keväällä työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) sai valmiiksi periaatteita koskevan toimeenpanosuunnitelman, jossa määritellään jatkotoimia periaatteiden toteuttamiseksi Suomessa. Marraskuussa julkaistiin periaatteiden tulkintaoppaan suomennos.

Alihankintaketjut hämärtävät vastuuta

Ruggien periaatteiden suomenkielinen tulkintaopas on tarkoitettu paitsi yritysten myös esimerkiksi kansalaisjärjestöjen ja hallituksen työn tueksi. Tulkintaopas tuo periaatteet lähemmäs yritysten käytännön työtä.

Ihmisoikeuskeskuksen 13. marraskuuta järjestämässä yritysten ihmisoikeusvastuuseminaarissa keskusteltiin periaatteiden soveltamisesta käytännössä.

Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori totesi, että ongelmana on yksinkertaisten työkalujen ja sääntöjen luominen monimutkaisiin tilanteisiin. Yritykset toimivat usein monissa maissa ja hyvin vaihtelevissa oloissa.

"Yritysten pitäisi noudattaa samoja periaatteita huolimatta siitä, missä ne toimivat", Vuori sanoi.

Erityisesti pitkät alihankintaketjut tekevät ihmisoikeuksien toteutumisen seuraamisesta vaikeaa.

"Oman toiminnan osalta on selvää, mitä yritykseltä vaaditaan. Alihankintaverkoston toiminnan osalta vaatimukset eivät ole kuitenkaan yhtä selviä", UPM:n Nina Norjama kertoi.

Timo Vuoren mukaan suomalaisyrityksillä voi olla jopa 10 000–30 000 tavarantoimittajaa.

Tavarantoimittajille tietoa ja tukea

Tällä hetkellä UPM pyrkii lisäämään tietoisuutta ihmisoikeuksista toimiessaan tavarantoimittajiensa kanssa. Jos ihmisoikeusrikkomuksia havaitaan, syyt selvitetään ja tavarantoimittajaa tuetaan ongelman korjaamisessa.

TeliaSoneran Eija Pitkäsen mukaan yritysten kannalta pulmallisia voivat olla myös tilanteet, joissa maiden lainsäädäntö ja YK:n periaatteet eroavat.

Yrityksillä on nykyisinkin monia ihmisoikeuksien valvontaan liittyviä toimintatapoja, kuten järjestelmiä, joiden kautta ihmisoikeusloukkauksista voi ilmoittaa. Monilla yrityksillä on omia ihmisoikeusohjeistuksia. Yritykset pyrkivät lisäämään läpinäkyvyyttä julkaisemalla toiminnastaan raportteja.

Yritysten edustajien mukaan nykyiset toimintatavat eivät kuitenkaan riitä puuttumaan kaikkiin ongelmiin. "Yleisimmät ongelmat saatetaan pystyä välttämään, mutta riittääkö se", mietti Pitkänen.

Suomen nykyinen lainsäädäntö kartoitetaan

Periaatteiden toimeenpanosuunnitelma sisältää enimmäkseen lisäselvityksiä eikä niinkään konkreettisia toimenpiteitä.

"Tarkoituksena on ollut tuottaa toimenpiteitä, jotka pystytään oikeasti toteuttamaan", kertoi toimenpanosuunnitelmatyöryhmää vetänyt TEMin hallitusneuvos Antti Riivari Eettisen kaupan puolesta ry:n järjestämässä aamiaistilaisuudessa 5. marraskuuta.

Toimeenpanosuunnitelman mukaan on tarkoitus esimerkiksi kartoittaa, miten Suomen lainsäädännössä huomioidaan tällä hetkellä ihmisoikeusperiaatteet ja tehdä selvityksen pohjalta toimenpide-ehdotuksia.

Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala antoi toimenpidesuunnitelmasta kokonaisuudessaan hyvää palautetta. Lainsäädäntökartoituksen toivotaan tuottavan muutoksia.

Vartialan mukaan on huolestuttavaa, että laki ei tällä hetkellä velvoita yrityksiä selvittämään ihmisoikeusongelmia.

"Ihmisoikeuksien huomioimisen ei pitäisi olla vapaaehtoista", hän painotti.