Uutinen

Ihmisoikeusaktivisti: Älkää vetäytykö Afganistanista

Naisten asema Afganistanissa on parantunut, mutta vakavia haasteita riittää, kertoo Suomessa marraskuussa vieraileva Horia Mosadiq.
Esa Salminen
27.10.2009

Suomessa pian vieraileva nais- ja ihmisoikeusaktivisti Horia Mosadiq uskoo, että kansainvälisestä läsnäolosta on hyötyä Afganistanille: edistysaskeleet vapaan lehdistön, naisten oikeuksien, koulutuksen ja terveydenhuollon saralla ovat pitkälti kansainvälisen yhteisön ansiota. Näillä on Mosadiqin mukaan valtava vaikutus tavallisten afgaanien elämään.

"Taliban-hallinnon kaaduttua afgaanit ovat alkaneet unelmoida paremmasta tulevaisuudesta ja puhua ihmisoikeusasioista", sähköpostitse tavoitettu Mosadiq sanoo.

Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö Kiosin Conflicting women’s rights -seminaariin marraskuussa saapuva Mosadiq ei ota kantaa siihen, käykö Suomi hänen kotimaassaan sotaa, mutta ei hän halua sotilaiden poistuvankaan.

"Ulkomaisten joukkojen poisvetäminen tarkoittaisi sitä, että talebanit voittaisivat."

Apujärjestelmää kipeästi uudistettava

Euroopan unionin ulkoministerit keskustelevat Luxemburgissa 26. lokakuuta alkaneessa kokouksessaan muun muassa siitä, millaisin ehdoin kehitysapua Afganistanille jatkossa kasvatetaan. Afganistanin presidentinvaalien jälkeisen hallituksen odotetaan sitoutuvan uudelleen ainakin korruption vastaiseen taisteluun, huumeviljelyn estämiseen ja naisten aseman parantamiseen.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalillekin työskennelleen Mosadiqin mukaan kansainvälinen yhteisö ei ole tähän saakka onnistunut tarpeeksi hyvin yrityksissään saada Afganistanin hallitus toteuttamaan sukupuolten välistä tasa-arvoa.

"On myös äärimmäisen tärkeää uusia apujärjestelmää, sillä monin paikoin kehitysapu on militarisoitu, ja monet suuret rahoittajat antavat valtaosan avustaan järjestöille jotka toimivat niillä alueilla, joilla rahoittajamaan sotilaat ovat", Mosadiq toteaa.

Suomen hallitukselle Mosadiqilla on kolme toivetta.

"Afganistanin hallitusta tulee painostaa, jotta naisilla olisi yhtäläinen osallistumisoikeus myös hallituksen korkeimmilla paikoilla. Ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneet henkilöt pitää poistaa vallasta, ja siirtymäkauden rauhan, oikeuden ja sovittelun toimintaohjelma pitää ottaa käyttöön."

Mosadiq viittaa jo vuonna 2005 Afganistanin hallituksen hyväksymään suunnitelmaan tutkia sodan aikaisia ihmisoikeusloukkauksia, sovitella niitä ja saada syyllisiä vastuuseen, tai ainakin pois valtaapitävistä asemista.

Naisten asema parantunut

Taleban-hallinnon kaatumisen jälkeen naisten asema on Mosadiqin mukaan Afganistanissa parantunut. Vuoden 2004 perustuslaki takaa miehille ja naisille yhtäläiset oikeudet, ja naisille vähintään neljänneksen osuuden maan parlamentissa.

"Yli kuusi miljoonaa lasta käy koulua, ja heistä 25-30 prosenttia on tyttöjä. Se on hyvin, kun vertaa Taleban-aikaan, jolloin koulua kävi alle miljoona lasta, eikä oikeastaan ollenkaan tyttöjä", Mosadiq kuvaa.

Afganistan myös ratifioi YK:n naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen ja lasten oikeuksien yleissopimuksen ilman ongelmia.

"Mutta merkittäviä haasteita naisten oikeuksien toteutumiselle on vielä. Väkivalta naisia kohtaan rehottaa kodeissa ja yhteiskunnassa, eikä mitään suojelumekanismeja ole", Mosadiq sanoo.

"Poliittisen tahdon puute aivan hallituksen korkeimmilla tahoilla asti aiheuttaa sen, että monet väkivallan tekijät eivät koskaan joudu oikeuteen rikoksista naisia vastaan."

Lisää tietoa aiheesta