Rauno Merisaari, Kristiina Vainio, Ilkka Kantola ja Pauliina Saares keskustelivat ihmisoikeuksista.
Kuva:
Inka Soveri
Kepa
Uutinen

Ihmisoikeuksien ja kehitysavun dilemma

Maailma kylässä -festivaalin asiaohjelmassa pohdittiin, mitä tehdä jos avunsaajamaa rikkoo ihmisoikeuksia: jos apu vedetään pois, kärsivätkö syyttömät?
Topi Kanniainen
26.5.2012

Maailma kylässä -festivaalin Taiga-lavalla keskusteltiin lauantaina ihmisoikeuksien ja kehitysavun liitosta.

Kepan kehityspoliittisen asiantuntijan Pauliina Saareksen vetämässä paneelissa puhuivat eduskunnan ihmisoikeusryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kantola, ulkoministeriön neuvonantaja Rauno Merisaari ja kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiön KIOSin hankekoordinaattori Kristiina Vainio.

Helmikuussa julkaistun kehityspoliittisen ohjelman ihmisoikeusperustaisuus on saanut taputusten lisäksi myös kritiikkiä. Saares kysyi panelisteilta, voiko ihmisoikeuksien priorisointi haitata köyhyyden vähentämistä.

Käytännössä ihmisoikeusperustaisuus johtaa siihen, että kumppanimaista voidaan vetäytyä entistä herkemmin, jos maan ihmisoikeustilanne on kehno.

"On hirveän vaikeaa miettiä toimintatapoja tilanteessa, jossa ihmisoikeusrikkomuksia tekevää maata sanktioidaan. On tärkeää, että niistä sanktioista eivät kärsi ihmiset ja yhteisöt, jotka ovat syyttömiä ihmisoikeusrikkomuksiin", Kantola sanoi

"Samaan aikaan emme voi tukea ihmisoikeuksia rikkovaa hallitusta, että aika vaikeaa tämä on", hän jatkoi.

Tulevaisuus on taistelua resursseista

KIOSin Kristiina Vainio muistutti, että pakotteista päätettäessä on aina kuultava paikallisia toimijoita. Hän nosti esimerkiksi sen, että Suomi lopettaa kahdenvälisen apunsa Nicaragualle heikentyneen ihmisoikeustilanteen vuoksi. Uutinen tuli täytenä yllätyksenä maassa toimiville kansalaisjärjestöille.

"Lähtökohtaisesti en koe, että taloudellisia ja sosiaalisia ihmisoikeuksia voi asettaa vastakkain. Sanon näin kärjistäen, että ihmisiä ei voi kiduttaa ja tappaa, jos samaan aikaan vähennetään köyhyyttä."

Ulkoministeriön Rauno Merisaari muistutti, että taloudellinen epätasa-arvo kasvaa globaalin köyhyyden vähentyessä.

"Tulevat vuosikymmenet tulevat olemaan taistelua maasta, vedestä ja luonnonvaroista. Tässä taistelussa Suomen pitäisi valvoa sitä, että kansainvälistä oikeutta noudatetaan. Lisäksi on tärkeää tarkkailla, että suomalaiset firmat toimivat vastuullisesti. Myös kehitysmaihin on saatava verotuloja."