Ibrahim-indeksin mukaan eniten Afrikan maissa on kohentunut ihmimillinen kehitys ja erityisesti terveys. Kuvassa kenialaisnainen lääkärissä.
Kuva:
IStock
Uutinen

Ibrahim-indeksi: Hyvän hallinnon mallioppilaat ovat ottaneet takapakkia

Erityisesti turvallisuus ja oikeusvaltion toteutuminen ovat heikentyneet monessa Afrikan maassa. Eniten edistystä on saavutettu terveydessä.
Sanna Jäppinen
30.9.2014

Maanantaina 29. syyskuuta julkaistun Ibrahim-indeksin (Ibrahim index of African governance,  IIAG) perusteella Afrikan maiden hallinto on keskimäärin kohentunut viimeisen viiden vuoden aikana, mutta tiettyjen osa-alueiden suhteen on syytä huoleen. 

"Afrikka kehittyy, mutta ei välttämättä siihen suuntaan kuin ajattelemme. Vaikka kokonaiskuva näyttää hyvältä, ei ole syytä riemuun", sudanilaisyntyinen brittimiljonääri ja filantrooppi Mo Ibrahim arvioi The Guardianin artikkelissa.

Varsinkin kestävät taloudelliset mahdollisuudet, kuten yritystoiminnalle suotuisa toimintaympäristö, ovat heikentyneet selvästi edelliseen viisivuotiskauteen verrattuna.

Tämä trendi voi vaikeuttaa Afrikan maiden integroitumista maailmantalouteen täysivaltaisina ja kilpailukykyisinä toimijoina, arvioidaan indeksiä julkaisevan Mo Ibrahim Foundationin (MIF) tiedotteessa.

Myös turvallisuuden, oikeusvaltioajattelun ja päättäjien vastuullisuuden suhteen on menty taaksepäin: indeksissä mukana olevasta 52 maasta 12:ssa tilanne on heikoin sitten vuoden 2000.

Hallinnon kehittäminen ei saa pysähtyä

Ibrahim-indeksissä hallintoa tarkastellaan neljän osa-alueen perusteella: taloudellisten mahdollisuuksien sekä turvallisuuden ja oikeusvaltion toteutumisen ohella mukana ovat inhimillinen kehitys sekä osallistumismahdollisuudet ja ihmisoikeudet.

Mo Ibrahim kiinnittää erityistä huomiota siihen, että vuosia – ja myös uusimmassa indeksissä – kärkisijoilla keikkuneet Mauritius, Kap Verde, Botsawana, Etelä-Afrikka ja Seychellit ovat osoittaneet hallinnon suhteen heikentymisen merkkejä. Mauritiuksella, Seychelleillä ja Etelä-Afrikassa eniten alaspäin on menty turvallisuuden ja oikeusvaltion suhteen, Botswanassa puolestaan talouden ja Kap Verdessä inhimillisen kehityksen osalta.

"Viisivuotiskauden aikana jokaisessa kärkimaassa on otettu takapakkia vähintään yhdellä osa-alueista. Tämä osoittaa sen, että parhaidenkin on pysyttävä valppaina ja sitouduttava jatkuvaan hallinnon kehittämiseen", Ibrahim toteaa.

Heikoiten indeksissä pärjäsi tänäkin vuonna Somalia. Muita peränpitäjiä olivat Keski-Afrikan tasavalta, Kongon demokraattinen tasavalta, Liberia ja Angola.

Inhimillinen kehitys on parantunut

Eniten edistystä Afrikan maissa on saavutettu inhimillisen kehityksen suhteen, jonka osalta parannusta on tullut 41 maassa. Varsinkin terveys on kohentunut, siitä kertovat kaikki mittarit, kuten äitiyskuolleisuuden ja aliravitsemuksen väheneminen sekä rokotusten lisääntyminen.

Indeksin laatijat muistuttavat, että terveydessä saavutetut edistysaskeleet saattavat kuitenkin hämärtää monien maiden muuten heikkoa kehitystä laajemman hyvinvoinnin suhteen.

Osallistumismahdollisuudet ja ihmisoikeudet ovat indeksin mukaan parantuneet 35 Afrikan maassa. Kymmenessä vuodessa tämän osa-alueen painotuksissa on tapahtunut huomattavia muutoksia: aiemmin suurimmat edistysaskeleet saatiin sukupuolten välisessä tasa-arvossa, viime vuosina merkittävintä kehitystä on tapahtunut ihmisten poliittisessa osallistumisessa.