Uutinen

Humanitaarista apua vai politiikkaa?

Humanitaarisen avun antaminen muuttuu. Esimerkiksi armeijat ovat entistä kiinnostuneempia osallistumaan jälleenrakennukseen.
Pia Laine
13.2.2008

"Humanitaarisen avun tarve muuttuu. Humanitaariset toimijat eivät ehkä vielä itsekään ymmärrä, kuinka nopeaa muutos on", totesi Tufts-yliopiston Antonio Donini eduskunnassa järjestetyssä seminaarissa, jossa pohdittiin onko humanitaarinen apu politiikan pelinappula vai tasapuolinen avuntuoja.

Donini vetää hanketta, jossa tutkitaan käsityksiä humanitaarisesta avusta 12 eri kriisialueella.

"Humanitaarinen apu nähdään usein länsimaisena hankkeena, ja tähän liittyy tiettyjä ongelmia", Donini toteaa. "Toisaalta humanitaarista apua antavat maat jakaisivat mielellään vastuuta muillekin, jos halukkaita olisi."

Humanitaariselle avulle riittää tarvetta. Luonnonmullistusten määrä on jatkuvassa kasvussa, eivätkä ihmisten aiheuttamatkaan katastrofit ole katoamassa. Oman lisänsä avun problematiikkaan on tuonut terrorismin vastainen sota.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen vakuutti, etteivät poliittiset tarpeet tule ajamaan avun tarpeen ohi Suomen humanitaarisesta avusta päätettäessä.

"Humanitaarisen avun ei jatkossakaan pidä olla riippuvaista poliittisista kysymyksistä", Väyrynen totesi.

Kehitys ei takaakaan rauhaa

Terrorismin vastaisen sodan myötä myös armeijat ovat entistä kiinnostuneempia osallistumaan aputoimintaan ja jälleenrakennukseen. Armeijoiden osallistumista perustellaan sillä, että kehityksen tukeminen takaa rauhallisemmat olot. Myös järjestöt nostavat usein esiin yhteyden köyhyyden poistamisen ja olojen vakauden välillä.

"Köyhyyden ja heikon turvallisuustilanteen oletetaan liittyvän toisiinsa. Tutkimusten mukaan näin ei kuitenkaan aina ole", totesi Andrew Wilder. Hän on seurannut Afganistanin tilannetta parikymmentä vuotta.

"Afganistanissa kehitys ei ole tuonut vakautta. Levottomimmille alueille on annettu eniten tukea, mutta olot eivät ole rauhoittuneet", hän jatkaa.

Armeijoiden jälleenrakennustyöllä pyritään kehityksen edistämisen ohella myös "voittamaan sydämet ja mielet". Wilderin mukaan jälleenrakennuksella voitetaan kyllä sydämiä ja mieliä sotilaiden kotimaissa, muttei välttämättä kriisialueilla.

"Sotilaille itselleen jälleenrakennus on merkityksellistä, ja usein ainoa mahdollisuus saada todellinen kontakti paikallisiin. He myös kertovat jälleenrakennuksesta mielellään kotiin palattuaan."

Humanitaariseen avun periaatteisiin kuuluu, että avustettavat valitaan yksinomaan avun tarpeen perusteella. Avun militarisoituminen voi kuitenkin valjastaa työn palvelemaan muita päämääriä, jolloin puolueettomuuden ja neutraaliuden periaatteet hämärtyvät. Se taas lisää avustustyöntekijöihin kohdistuvia uhkia.