Uutinen

Hondurasin vallankaappauksella ei ymmärtäjiä

Hondurasin perustuslakikiistaan liittyvä vallankaappaus on tuomittu maailmalla. Paikallisille ihmisille tapahtumista heruu niukasti tietoa valvotuista tiedotusvälineistä.
Toni Sandell
2.7.2009

Keski-Amerikka palasi synkkään sotilaallisten vallankaappausten aikaan sunnuntaina 28. kesäkuuta, kun maan presidentti Manuel Zelaya ajettiin armeijan tuella maanpakoon ja hän antoi ensimmäiset lausuntonsa Costa Ricassa yöpuku päällään.

Hondurasin kongressi valitsi Zelayan seuraajaksi Roberto Michelettin sunnuntaina iltapäivällä. Hetkeä aiemmin kongressi oli lukenut Zelayan eroilmoituksen, jonka hän itse kiisti tehneensä.

Micheletti on yrittänyt todistella, että kyse ei ole vallankaappauksesta vaan oikeudellisesta prosessista Zelayaa vastaan. Michelettin mukaan Zelaya rikkoi perustuslakia, kun hän pyrki järjestämään kansalaiskyselyä perustuslain muuttamisesta, minkä kaappaus esti.

Kyseessä on kaappaus oikealta. Zelaya tunnetaan vasemmistopopulismistaan ja Honduras on hänen johdollaan liittynyt vaihtoehtoiseen ALBA-talousliittoon, jota vetää Venezuelan presidentti Hugo Chávez.

Suhteet Hondurasiin jäihin

Yhdysvaltain roolia Hondurasin prosessissa on arvuuteltu, sillä maalla on pitkä perinne vallankaappausten taustajärjestelijänä. Nyt tämä traditio saattaa rikkoutua, sillä Yhdysvallat on selväsanaisesti tuominnut vallankaappauksen. Näin ovat tehneet myös YK:n yleiskokous, EU ja Amerikan valtioiden järjestö OEA.

Lähes kaikki Latinalaisen Amerikan maat sekä EU ilmoittivat maanantaina kutsuvansa suurlähettiläänsä kotiin Hondurasista. Nicaragua, Salvador ja Guatemala sulkivat Hondurasin vastaisen rajansa.

Maailmanpankki puolestaan jäädytti tälle vuodelle suunnitellun 270 miljoonan dollarin maksatuksen Hondurasille, joka on yksi Latinalaisen Amerikan köyhimmistä maista.

Järjestöt tuomitsevat

Latinalaista Amerikkaa seuraavilta kansalaisjärjestöiltä eri puolilta maailmaa on kuulunut tuomitsevia lausuntoja vallankaappauksesta. Keski-Amerikan CAD-verkosto korostaa julkilausumassaan, että sotilaallisten vallankaappausten aika ei saa palata alueelle, joten on luotava laaja rintama tilanteen korjaamiseksi.

Jubilee Sur -verkosto taas huomauttaa, että vallankaappaus täytyy ymmärtää osana Latinalaisen Amerikan taistelua EU:n ja Yhdysvaltain vapaakauppasopimuksia vastaan. "Hondurasin osallistuminen ALBA-ryhmittymään ja tämän muodostama 'uhka' tietyille bisneksille ja eduille on ilman muuta toisena syynä tälle vallankaappaukselle", Jubilee Surin tiedotteessa sanotaan.

Eurooppalaisista järjestöstä koostuva CIFCA-verkosto sekä Gruposur puolestaan vaativat EU:n ja Keski-Amerikan välisten kauppaneuvottelujen pysäyttämistä, kunnes demokraattinen hallinto palaa Hondurasiin. Keskiviikkona EU keskeyttikin neuvottelut.

Asukkaat pimennossa

Nicaragualaisen El Nuevo Diario -lehden haastattelema hondurasilainen toimittaja sanoi, että ulkomaailmalle voi kertoa tapahtumista aika ajoin internetin avulla. Vaikeampaa on tiedottaminen omille kansalaisille, sillä koko kansan joukkotiedotusvälineet on joko suljettu tai armeijan kontrolloimia. Myös internetin käyttöä ja puhelinlinjoja häiritään.

Niin Zelayan kuin Michelettin kannattajat ovat osoittaneet mieltään Hondurasin pääkaupungissa Tegucigalpassa. Mielenilmaukset ovat johtaneet myös laajoihin väkivaltaisuuksiin. Maassa alkoi suurlakko välittömästi maanantaina vallankaappauksen takia.

Taustalla riita perustuslaista

Zelayalla on suhteellisen laaja kansalaisliikkeiden tuki. Ongelmana kuitenkin on, että hän onnistui reilun kolmen vuoden aikana kääntämään niin korkeimman oikeuden, maan kongressin kuin armeijankin itseään vastaan.

Tilanteen lopulta kärjisti kiista siitä, oliko presidentin viime sunnuntaiksi pyytämä kysely perustuslain mukainen vai ei. Vastustajien mukaan Zelaya tavoitteli mahdollisuutta tulla valituksi uudestaan valtaan lokakuisissa presidentinvaaleissa, ennen nykyisen kauden päättymistä tammikuussa.

Matka uudelleenvalintaan olisi kuitenkin ollut pitkä. Kyselyssä oli tarkoitus tiedustella vasta sitä, voidaanko perustuslain muuttamisesta tulevaisuudessa järjestää kansanäänestys.

Zelaya aikoo palata Hondurasiin lauantaina. Uusi Hondurasin hallitus, jota kukaan ulkopuolinen ei tunnusta, on ilmoittanut pidättävänsä hänet ja vievänsä vankilaan.