Uutinen

Henkilöapuaaa...

Mitä tehdä, kun resurssit eivät riitä etelän eivätkä pohjoisen järjestön sisällä, väärät ihmiset tekevät vääriä asioita ja homma vaan ei tunnu etenevän mitenkään. Mahtaisiko henkilöapu tarjota ratkaisun ongelmaan?
Rilli Lappalainen
29.7.2003

Kehitysyhteistyön henkilöavun kehittäminen on ollut yksi tehtävä ulkoasiainministeriön pitkällä työlistalla, kun on etsitty uusia välineitä entistä paremman ja monipuolisimman kehitysyhteistyön tekemiseksi. Ministeriö teetti asiasta selvityksen jo vuosi sitten, mutta käytännön toimenpiteet etsivät vielä muotoaan. Selvitys toimii kuitenkin keskustelun avaajana.

Henkilöavun edut



Miksi henkilöapu voi olla ratkaisu hankkeen laadun parantamiseen? Selvityksen laatineen Paul Silfverbergin mukaan kehitysprosessit tarvitsevat käynnistyäkseen usein ulkoista ja riippumatonta ohjausta eli fasilitointia. Ulkopuolelta tuotettu kokemus vastaavista prosesseista ei syrjäytä paikallista osaamista, vaan kehittää sitä. Ohjaus perustuu todelliseen tarpeeseen ja kysyntään.

Miksi sitten niin harvat järjestöt käyttävät henkilöapua tehdäkseen entistä laadukkaampaa kehitysyhteistyötä? Viime vuosikymmenten arviointien perusteella tulokset eivät ole olleet tehokkaita: henkilöapu on voinut johtaa korruptioon, se on kallista ja paikalliset ovat jääneet sivustakatsojiksi. Näin on käynyt muun muassa siksi, että hankkeiden ja ohjelmien suunnittelussa ei pureuduta riittävästi paikallisten voimavarojen tarkasteluun. Instituutioiden kehittämistä ei osata kunnolla määritellä hankesuunnitelmissa tai työntekijöiden toimenkuvissa eikä rahoituksen projektisidonnaisuus luo pitkäaikaisia yhteistyösuhteita.

Kiinnostus kasvaa



Tällä hetkellä suomalaiset järjestöt työllistävät kentällä noin 200 suomalaista. Suurimpia työntekijöiden lähettäjiä ovat FIDA International, SPR ja Suomen Lähetysseura. Suurilla järjestöillä on vuosikymmenien aikana vakiintuneet toiminnot, joissa lähetetyillä työntekijöillä on oma tärkeä roolinsa. Myös muutamat pienemmät järjestöt ovat alkaneet harkita tätä mahdollisuutta. Selvityksen tuloksena onkin pallo heitetty myös järjestöille itselleen, jotta ne etsisivät uusia ratkaisumalleja muun muassa henkilöiden rekrytointiin, valmennukseen ja työnantaja-velvollisuuksien hoitamiseen. Asiaan liittyvän tietopaketin kokoaminen ja vaikkapa ostopalvelujärjestelmän luominen voisivat selvityksen mukaan luontevasti kuulua Kepalle.

Ruotsalainen kattojärjestö Sida tukee henkilöapua Volunteer Grant -järjestelmän avulla, jossa rahoitustukea myönnetään tietty euromäärä kehitystyöntekijää kohden . Sidan järjestölle maksama tukisumma on ollut noin 28.200 euroa vuodessa.

Selvityksen mukaan suomalaisen kehitysavun toteuttajien, kouluttajien ja tutkijoiden välisen verkostoitumisen vahvistaminen on yksi henkilöavun tärkeimmistä haasteista. Suomalaisilta kehitysavun toteuttajilta puuttuu selkeä yhteinen, ja usein myös oma strateginen näkemys henkilöavun tulevaisuudesta ja kehittämistoimenpiteistä. Tässä onkin haasteellinen lisätyökalu järjestöjen laatutyökalupakkiin, joka onnistuessaan tuo lisäarvoa arjen kehitysyhteistyöhön. Kiinnostuneena jäämme odottelemaan myös ministeriön suunnitelmia asian suhteen.

Raportti henkilöavusta löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta:

global.finland.fi/tutkimus/raportti_henkiloapu2002.pdf