Uutinen

Helsinki-prosessin loppuraportti: Etelän maat mukaan päätöksentekoon

Suomen ja Tansanian hallitusten kolmivuotisen Helsinki-prosessin loppuraportti ilmestyi 29.7. Raportin suosituksia globalisaation ongelmien ratkomiseksi työstetään eteenpäin syyskuisessa Helsinki-konferenssissa.
Sanna Jäppinen
29.6.2005

Vuonna 2002 käynnistetyn Helsinki-prosessin kuluessa on pyritty löytämään ratkaisuja globalisaation tuomiin ongelmiin. Nyt julkaistussa Mobilising Political Will -loppuraportissa annetaan useita suosituksia, joiden toimeenpanossa painotetaan eri tahojen - hallitusten, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan - yhteistyötä.

Suosituksiin kuuluu muun muassa Geneven sopimuksen uudistaminen nykytilannetta vastaavaksi, Maailman kauppajärjestö WTO:n päätöksenteon ja läpinäkyvyyden kehittäminen, Maailman ympäristöjärjestön perustaminen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, ihmisoikeusneuvoston luominen YK:hon, teollisuusmaiden maataloustukien vähentäminen sekä paremmat avustusohjelmat tsunamin tai Darfurin kaltaisten katastrofien varalle.

Raportti jaetaan muun muassa kaikille ensi viikolla pidettävän G8-maiden (Britannia, Italia, Japani, Kanada, Ranska, Saksa, Venäjä ja Yhdysvallat) kokoontumiseen osallistuville hallituksille ja delegaatioille.

"G8:lla on hyvin tärkeä rooli maailman asioista päätettäessä. Tony Blairin ohjelmassa on selkeästi keskitytty etsimään ratkaisuja velkaongelmaan, Afrikan köyhyyteen ja ilmastonmuutokseen. Raportissa on monia näitä aiheita koskevia merkityksellisiä ehdotuksia sekä monia niihin liittyviä kysymyksiä, jotka on myös otettava huomioon", toteaa prosessissa tiiviisti mukana ollut ulkoministeri Erkki Tuomioja.

"Ensimmäinen Helsinki-prosessi auttoi 1970-luvulla rakentamaan siltaa idän ja lännen välille ja lopettamaan kylmän sodan. Toinen prosessi on auttanut sillanrakennuksessa pohjoisen ja etelän välille ja lisännyt demokratiaa kansainvälisissä suhteissa", Tuomioja vertaa.

Helsinki-prosessi huipentuu YK:n vuosituhattavoitteiden seurantakokouksen alla 7.-9. syyskuuta pidettävään Helsinki-konferenssiin, johon odotetaan noin 400 osanottajaa kansalaisjärjestöistä, hallituksista, yritys- ja tiedemaailmasta sekä tiedotusvälineistä.

"Prosessin aikana on käynyt selväksi, että kansainväliseltä yhteisöltä ei puutu ratkaisuehdotuksia, vaan kykyä toimeenpanna niitä", toteaa Tansanian ulkoministeri Jakaya M. Kikwete. "Toivomme, että prosessissa mukana olleet tahot auttavat levittämään suosituksia laajemmalle foorumille. Tämä työ käynnistyy Helsinki-konferenssissa."

Molemmat ministerit vakuuttavat, että Tansanian ja Suomen hallitukset ovat sitoutuneet olemaan vahvasti mukana myös prosessin jatkokuvioissa.

Lisää tietoa aiheesta