Uutinen

Helsinki-prosessi sitoutui edistämään moniäänisyyttä globaalissa päätöksenteossa

Helsinki-prosessi jatkuu, ja nyt työlle haetaan uusia muotoja ja lisää yhteistyötahoja niin valtioiden kuin muidenkin toimijoiden joukosta, totesi ulkoministeri Erkki Tuomioja Helsinki-konferenssin päätteeksi.
Sanna Jäppinen
11.9.2005

Suomen ja Tansanian ulkoministerien parin vuoden ajan vetämä, oikeudenmukaista globalisaatiota edistävä Helsinki-prosessi huipentui nykymuodossaan 7.-9.9. pidettyyn Helsinki-konferenssiin, jossa tavoitteena oli etsiä uudistuksia varten kaivattua poliittista tahtoa. Odotetusti kokoontumisen suurimmaksi anniksi voi arvioida pyrkimyksen vakiinnuttaa Helsinki-prosessin toimintamalli osaksi globaalia päätöksentekoa.

"Helsinki-prosessin ystävät sitoutuivat ajamaan eri tahojen välistä vuoropuhelua korkean tason kokouksissa ja YK:ssa", totesi prosessin toinen vetäjä, ulkoministeri Erkki Tuomioja.

Helsinki-prosessia on arvosteltu paljon siitä, että se on jäänyt liikaa puheen tasolle tarjoamatta kouriintuntuvia toimenpidesuosituksia. "Lähiviikot ovat kriittisiä konkreettisten tulosten kannalta", totesi Tuomioja arvostelijoille. Tuomioja viittasi paitsi 14.-16.9. pidettävään YK:n huippukokoukseen, jonne Helsinki-prosessi vie oman viestinsä, myös prosessin parhaillaan muotoutuvaan uudenlaiseen toimintatapaan.

Konferenssissa päätettiin, että jatkossa prosessissa keskitytään yhdeksään aihepiiriin, joiden tiimoilta pyritään miettimään kaivattuja konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Kuusi teemoista on jo määritelty, ja niille löytyi vetäjä Helsinki-prosessin ystäviksi nimetystä maajoukosta. Suomella on vastuullaan korruption vastainen toiminta, Malesialla tehokas globaalihallinto, Etelä-Afrikalla sukupuolten tasa-arvo, Thaimaalla ihmiskauppa, Meksikolla muuttoliike ja Egyptillä tieto- ja viestintäteknologia.

Muita aihepiirejä miettimään järjestetään lähiaikoina viisi pyöreän pöydän aivoriihtä. Myös Helsinki-prosessin ystävien joukkoa yritetään laajentaa. Nyt ystävävaltioita on Suomen ja Tansanian ohella 12. Samoin mukaan kaivataan lisää toimijoita niin yksityiseltä sektorilta, kansalaisjärjestöistä, tiedemaailmasta kuin mediastakin.

Jatkossa vetovastuu prosessista on ystävämaiden hallitusten ja muiden toimijoiden joukosta kootulla neuvoa-antavalla ryhmällä. Lähiaikoina selkenevän uudenlaisen yhteistyön hedelmiä arvioidaan kahden vuoden kuluttua Helsinki-prosessin toisessa "kotimaassa", Tansaniassa.

Kansalaisyhteiskunta jäi odottavalle kannalle

Helsinki-konferenssissa vahvasti mukana ollut kansalaisyhteiskunta summasi kokoontumisen päätteeksi omat näkemyksensä siitä, mihin Helsinki-prosessin tulisi jatkossa tähdätä. Suomessa, Tansaniassa, Brasiliassa ja Intiassa toimiva Kansalaisten maailmanäyttämö -verkosto (KMN) muistutti tiedotustilaisuudessaan, että prosessi on jäänyt kauaksi sille asetetuista odotuksista.

KMN:n mukaan Helsinki-prosessin toimenpidesuosituksissa on ohitettu muun muassa valuutanvaihtovero, ekologinen verouudistus ja veroparatiisien toimintaan puuttuminen. Prosessilta kaivattaisiin myös nykyistä vahvempia kannanottoja inhimillisen turvallisuuden käsitteestä, velkasovitteluista sekä maiden poliittisesta liikkumavarasta ja oikeudesta määritellä itse omaa kehitystään.

Vahvaa tukea sen sijaan annettiin esitykselle kuulla jatkossa eri toimijoita, myös kansalaisyhteiskuntaa, kansainvälisissä monenkeskisissä neuvotteluissa.

"Loppuhuipennuksen sijaan konferenssi oli pikemminkin alku: eri tahot ovat alkaneet edes kuunnella toisiaan. Kansalaisyhteiskunnan edustajilla on nyt tärkeä rooli pitää päättäjät varpaillaan ja varmistaa, että prosessi jatkuu", totesi Tansanian YK-liiton nuorisojärjestön puheenjohtaja Reginald Munisi.

"Ehkä pitäisi miettiä kokonaan uudenlaisia tapoja järjestää tärkeitä konferensseja. Suljettujen tapaamisten sijaan niiden pitäisi olla tapahtumia, joissa suuri yleisö todella näkyy ja kuuluu", lisäsi toinen tansanialainen, toiminnanjohtaja Mary Mwingira kansalaisjärjestöjen TANGO-verkostosta.