Uutinen

Helsinki-prosessi kaipaa konkreettisuutta

Kansalaisjärjestöt eivät antaneet täysiä pisteitä joulukuun alussa pidetylle globaalikonferenssille. Konferenssin päätteeksi Suomi sitoutui jatkamaan globalisaation hallintaan tähtäävää Helsinki-prosessia.
Kirsi Hakala
5.12.2002

Ulkoministeri Erkki Tuomiojalle suunnatussa avoimessa kirjeessä kansalaisaktivistit ja kriittiset tutkijat toivat julki huolensa siitä, että prosessi on elitistinen eikä se tartu konkreettisiin globaalia demokratiaa edistäviin kysymyksiin.

Suomi ehdotti konferenssissa kolmipolvista seurantajärjestelmää. Seurannan ytimen muodostaa noin kymmenhenkinen johtoryhmä. Lisäksi on tarkoitus perustaa eri teemojen ympärille verkostoja ja tukea globalisaation hallintaan liittyvää tutkimustoimintaa.

Kansalaisjärjestöjen avoimessa kirjeessä toivotaan, että Helsinki-prosessi sitoutuu dialogin puolustamiseen militarisoituvassa maailmassa, köyhien maiden velkakysymyksen ratkaisemiseen, WTO-sopimusten kriittiseen tarkasteluun sekä etelän ja pohjoisen välisten suhteiden demokratisointiin.

Kirjeessä annetaan tunnustusta sille, että Suomi on suunnannut prosessia kansalaisjärjestöjen toivomaan suuntaan. Prosessiin toivottiin kuitenkin uudenlaisia toimintatapoja ja erityisesti etelän kansalaisliikkeiden mukaan saamista.

Konferenssin päätösistunnossa Kepan toiminnanjohtaja Folke Sundman huomautti, että valmistelu on ollut Suomessa hyvin hallitusvetoinen. Hän toivoi, että kansalaisyhteiskunta saataisiin laajemmin mukaan globaalia demokratiaa edistävään Helsinki-prosessiin.