Uutinen

Helsinki-konferenssi: Globalisaatio laajentaa naisten elinpiiriä - hyvässä ja pahassa

Kehitysmaissa nainen joutuu usein tekemään ilmaiseksi sen, mikä kuuluisi yhteiskunnan vastuulle, todettiin Helsinki-konferenssin Femme globale - Raha puhuu, puhuvatko naiset? -seminaarissa 7.9.
Inka Santala
8.9.2005

"Selvitäkseen taloudellisesti naiset joutuvat nykyään työskentelemään kodin ulkopuolella palkallisessa työsuhteessa, mutta heidän vastuullaan ovat edelleen myös perinteiset työt, kuten lapsista ja sairaista huolehtiminen sekä veden ja polttopuiden haku", kertoi Jawaharlal Nehrun yliopiston taloustieteiden professori Jayati Ghosh puhuessaan siitä, kuinka talouden säännöt vaikuttavat naisten asemaan kehitysmaissa. "Naiset tekevät ilmaiseksi sen, mikä kuuluisi yhteiskunnan vastuulle."

Koska sosiaaliturvaa ei köyhimmissä maissa usein ole, joutuvat naiset tekemään keksimään keinoja selvitäkseen. Vähäisimmätkin työt kelpaavat, ja epävirallisessa työsuhteessa olevilla ei ole minkäänlaista lain suomaa turvaa.

Esimerkiksi Intiassa naisten työllisyys on kasvanut viime vuosikymmeninä, mutta ongelmaksi on muodostunut se, että työntekijöiden vaatiessa parempia työolosuhteita heidät sanotaan irti. Työnantajat tietävät, että tilalle löytyy aina joku, joka suostuu tekemään töitä pienellä palkalla huonoissa oloissa, sillä harvoilla on vaihtoehtoja, jos haluaa selvitä hengissä.

Ghosh myönsi, että työllistyminen kodin ulkopuolella ei ole pelkästään huono asia naisten kannalta, sillä se parantaa heidän taloudellista asemaansa ja lisää itsenäisyyttä. Myös sosiaaliset piirit laajenevat työyhteisöissä. "Kehityksen pitäisi kuitenkin olla puoleensa vetävä voima, eikä olosuhteiden tulisi pakottaa naisia töihin. Valinnanmahdollisuus tulisi jokaisella olla", Ghosh totesi.

Maailman köyhistä 70 prosenttia naisia

Viime aikoina kehitysmaiden naisten elämässä on tapahtunut paljon mullistuksia. Yksi niistä on se, että naiset muuttavat yksin ulkomaille työn perässä, mikä ei ennen olisi tullut kysymykseenkään. Ilmiö ei silti välttämättä johdu itsenäisyyden lisääntymisestä, vaan se on usein merkki epätoivosta.

Delhiläisen Inhimillisen kehityksen instituutin tohtori C. Sathyamala muistutti, että useiden naisten ainut kauppatavara on heidän oma ruumiinsa. Länsimaissa prostituutiossa saattaa joskus olla kyse valinnasta, mutta köyhimmät naiset kehitysmaissa myyvät itseään todellisen pakon edessä. Maailman köyhistä peräti 70 prosenttia on naisia.

Ammattiyhdistysaktivisti ja maailmanlaajuisen Quality Public Services -kampanjan koordinaattori Wendy Caird taas painotti, että ensimmäinen askel köyhyyden torjumisessa on tyttöjen kouluttaminen. Kun jostakin leikataan, se vaikuttaa eniten naisten ja tyttöjen asemaan, eikä tilannetta voi muuttaa, jollei myös globaalin politiikan suuntaa muuteta.

Elinkeinoelämän keskusliiton edustaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala näki asian toisin: vaikka naiset kantavat taloudellisen vastuun, he myös hyötyvät globalisaatiosta, sillä se kasvattaa tiedon määrää ja levittää toimivia käytäntöjä maailmalle. "Jos raha puhuu, eivätkö naiset voisi saada ääntään kuuluviin sen kautta", Kylä-Harakka-Ruonala kysyi. Hän peräänkuulutti naisten velvollisuutta käyttää jo saavuttamaansa valtaa hyväkseen.

Ghosh oli samaa mieltä siitä, että naisten tietoisuus on lisääntynyt: he osaavat ilmaista ja puolustaa itseään jopa kaikista kurjimmissa olosuhteissa. Vaikka tilanne on huono, se ei ole toivoton. "Muutos on uskomaton, kun vertaa 20 vuotta sitten vallinneeseen kulttuuriin", Ghosh totesi.